Kuntosalin ilmanvaihdon riittävyyden tarkastaminen ja energiatehokkuuden optimointi muuttuvailmavirtaisella järjestelmällä
Manninen, Markus; Piiroinen, Ari (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904155017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904155017
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuntosalin nykyisen vakioilmavirtaisen ilmanvaihdon riittävyys sekä mahdolliset energiansäästöpotentiaalit muuttavailmavirtaisella ilmanvaihdolla. Nykyisen ilmanvaihdon riittävyyttä arvioitiin hiilidioksidipitoisuuden, lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaustuloksilla sekä kuntosalin asiakkaiden tilaan tuottamalla hiilidioksidituoton perusteella.
Sisäilmaluokitus 2018 hiilidioksidipitoisuuden raja-arvoja apuna käyttäen voidaan arvioida ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys. Korkea hiilidioksidipitoisuus kertoo yleisesti riittämättömästä tai huonosti säädetystä ilmanvaihdosta. Kuntosaliin hiilidioksidipitoisuus muodostuu kuntosalin asiakkaiden hiilidioksidintuotosta sekä ulkoilman hiilidioksidipitoisuudesta. Asiakkaiden hiilidioksidituoton määrittämiseen käytettiin kansainvälisesti tunnettuja MET-arvoja, joiden avulla voidaan arvioida ihmisen fyysisen rasitettavuuden suhdetta lepotilan rasitukseen.
Opinnäytetyössä muuttuvailma- ja vakioilmavirtaisen ilmanvaihdon energialaskenta on toteutettu IDAICE-energiasimulointiohjelmalla sekä vakioilmavirtaisen ilmanvaihdon laskenta on toteutettu määräysten mukaisesti käsilaskentana. Energiakulutuksia vertailemalla voidaan määrittää kuntosalin ilmanvaihdon energiansäästöpotentiaali.
Sisäilmaluokitus 2018 hiilidioksidipitoisuuden raja-arvoja apuna käyttäen voidaan arvioida ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys. Korkea hiilidioksidipitoisuus kertoo yleisesti riittämättömästä tai huonosti säädetystä ilmanvaihdosta. Kuntosaliin hiilidioksidipitoisuus muodostuu kuntosalin asiakkaiden hiilidioksidintuotosta sekä ulkoilman hiilidioksidipitoisuudesta. Asiakkaiden hiilidioksidituoton määrittämiseen käytettiin kansainvälisesti tunnettuja MET-arvoja, joiden avulla voidaan arvioida ihmisen fyysisen rasitettavuuden suhdetta lepotilan rasitukseen.
Opinnäytetyössä muuttuvailma- ja vakioilmavirtaisen ilmanvaihdon energialaskenta on toteutettu IDAICE-energiasimulointiohjelmalla sekä vakioilmavirtaisen ilmanvaihdon laskenta on toteutettu määräysten mukaisesti käsilaskentana. Energiakulutuksia vertailemalla voidaan määrittää kuntosalin ilmanvaihdon energiansäästöpotentiaali.