Kuopion vapauttamisyksikön merkitys rikollisuudesta irrottautumisessa
Katainen, Matti (2019)
Lataukset:
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904235711
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Kuopion vapauttamisyksikön merkitystä rikollisuudesta irrottautumisessa. Desistanssi eli rikollisuudesta irrottautuminen ja sitä käsittelevät aiemmat tutkimuksen toimivat opinnäytetyön teoriapohjana. Opinnäytetyön tilaajana oli Kuopion vapauttamisyksikkö.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemat olivat haastateltavien taustatiedot, kokemukset Kuopion vapauttamisyksikön toiminnoista, vapautumisen jälkeinen aika ja Kuopion vapauttamisyksikön kehittämisehdotukset. Haastattelut toteutettiin tammikuun 2019 aikana Kuopion vapauttamisyksikössä. Haastateltavia oli kahdeksan (n=8) iältään 28–48 -vuotiasta miespuolista vankia. Heidän taustansa ja tuomioiden pituus vaihtelivat. Aineiston mukaiset tulokset osoittavat, että Kuopion vapauttamisyksikön henkilökunnan työskentelytapoihin ollaan tyytyväisiä. Yksikössä järjestettävät toiminnot ja tukitoimet koettiin hyödyllisiksi ja toimiviksi. Nämä edesauttavat osaltaan vankia kääntämään elämänsä kulun kohti rikoksetonta elämää vankeusrangaistuksen jälkeen. Yksittäisinä tekijöinä tuloksissa nousivat esiin ammatillisen koulutuksen saamisen tärkeys sekä henkilökunnan yksilöllinen motivoiva ja kannustava työote.
Tulosten perusteella vangeille annettavaan yksilölliseen sosiaaliseen tukeen ja kuntoutukseen tulisi jatkossakin kiinnittää huomiota rikosseuraamusalalla. Kuopion vapauttamisyksikköön kokonaisuudessaan oltiin tyytyväisiä. Yksikön pienuus ja sen aiheuttama ahtauden tunne ja yksityisyyden puute sekä järjestettyjen toimintojen vähyys ja väljyys viikonloppuisin olivat tulosten perusteella suurimmat kehittämistoiveet. Myös toimintojen tulisi vastata vangin omia kykyjä ja tarpeita, jotta vangit kokisivat ne mielekkäinä ja tarpeellisina. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, kun halutaan tarkastella vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä työotetta ja sen vaikutuksia henkilön rikollisuudesta irrottautumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Teemat olivat haastateltavien taustatiedot, kokemukset Kuopion vapauttamisyksikön toiminnoista, vapautumisen jälkeinen aika ja Kuopion vapauttamisyksikön kehittämisehdotukset. Haastattelut toteutettiin tammikuun 2019 aikana Kuopion vapauttamisyksikössä. Haastateltavia oli kahdeksan (n=8) iältään 28–48 -vuotiasta miespuolista vankia. Heidän taustansa ja tuomioiden pituus vaihtelivat. Aineiston mukaiset tulokset osoittavat, että Kuopion vapauttamisyksikön henkilökunnan työskentelytapoihin ollaan tyytyväisiä. Yksikössä järjestettävät toiminnot ja tukitoimet koettiin hyödyllisiksi ja toimiviksi. Nämä edesauttavat osaltaan vankia kääntämään elämänsä kulun kohti rikoksetonta elämää vankeusrangaistuksen jälkeen. Yksittäisinä tekijöinä tuloksissa nousivat esiin ammatillisen koulutuksen saamisen tärkeys sekä henkilökunnan yksilöllinen motivoiva ja kannustava työote.
Tulosten perusteella vangeille annettavaan yksilölliseen sosiaaliseen tukeen ja kuntoutukseen tulisi jatkossakin kiinnittää huomiota rikosseuraamusalalla. Kuopion vapauttamisyksikköön kokonaisuudessaan oltiin tyytyväisiä. Yksikön pienuus ja sen aiheuttama ahtauden tunne ja yksityisyyden puute sekä järjestettyjen toimintojen vähyys ja väljyys viikonloppuisin olivat tulosten perusteella suurimmat kehittämistoiveet. Myös toimintojen tulisi vastata vangin omia kykyjä ja tarpeita, jotta vangit kokisivat ne mielekkäinä ja tarpeellisina. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, kun halutaan tarkastella vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä työotetta ja sen vaikutuksia henkilön rikollisuudesta irrottautumiseen.