”Mekään ei tiedetä mitä tapahtuu näille muille ihmisille jotka eivät ole motivoituneita" : päihdeongelmainen mielenterveysasiakas Vantaan psykiatrian poliklinikoiden sairaanhoitajien näkökulmasta

Abstract

Kuvaamme opinnäytetyössämme seitsemän psykiatrisen sairaanhoitajan kokemia haasteita päihdeongelmaisten mielenterveysasiakkaiden hoidossa sekä heidän näkemyksiään tämän asiakasryhmän sijoittumisesta päihde- ja mielenterveystyön palvelujärjestelmissä. Lisäksi esittelimme sairaanhoitajien arvioitavaksi Olli Kampmanin ja Antero Lassilan kehittämän kuutioarviointimallin jonka tarkoituksena on selkeyttää päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden hoitotarpeen ja hoitopolun määrittelemistä. Sairaanhoitajat työskentelivät kolmella eri Vantaan psykiatrian poliklinikalla. Aineiston keräsimme kahdessa ryhmähaastattelussa sekä kyselylomakkeella. Aineiston analysoimme induktiivisesti sisällönanalyysilla ja kyselylomakkeen analysoimme kvantitatiivisesti.

Kahden tai useamman sairauden yhtäaikaista esiintymistä samalla henkilöllä kutsutaan komorbiditeetiksi. Kun kyseessä ovat päihde- ja mielenterveyshäiriöt puhutaan usein kaksoisdiagnoosista. Samanaikaisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien on todettu usein joutuvan nykyisissä päihde- ja mielenterveysjärjestelmissä väliinputoajiksi. Lisäksi heillä on useasti sosiaalisia ongelmia ja jatkuva syrjäytymisen uhka. Opinnäytetyömme mukaan päihdeongelmaisten mielenterveysasiakkaiden hoitaminen on hyvin vaativaa ja psykiatrisilla poliklinikoilla käytössä olevat hoitomenetelmät eivät aina sovellu näiden asiakkaiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla. Resurssit asiakkaiden hoitoon vaikuttaisivat olevan puutteellisia ja hoitovastuun jakautuminen päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä epäselvää. Esittelemämme kuutioarviointimallin käyttökelpoisuudesta sairaanhoitajien työssä emme saaneet selkeää tulosta.

Opinnäytetyömme oli osa Psykiatria ja päihteet –projektia jonka tarkoituksena oli selvittää Vantaan kaupungin psykiatrian poliklinikoiden sekä Peijaksen sairaalan psykiatristen osastojen työntekijöiden käsityksiä samanaikaisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden hoidosta. Lisäksi pyrkimyksenä oli kehittää yhteistyötä alueella toimivien päihde- ja mielenterveysyksiköiden kesken. Projekti oli osa laajempaa vuonna 2005 käynnistynyttä ja 2009 päättynyttä Sosiaali- ja terveysministeriön Sateenvarjo-projektia, jossa päämääränä oli kehittää Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä HUS/HYKS-sairaanhoitoalueen päihde- ja mielenterveyspalveluita.

”Even we don’t know what happens to these other people who are not motivated” – mental health client with substance abuse problems from the perspective of psychiatric nurses in Vantaa

This thesis focused on the challenges experienced by seven psychiatric nurses in the treatment of mental health clients with substance abuse problems and their views of the placing of this client group within mental health services and intoxicant abuse rehabilitation. Also, Olli Kampman’s and Antero Lassila’s evaluation model was presented to be reviewed by the psychiatric nurses. The model’s purpose is to clarify the care need assessment of those clients who are simultaneously suffering from mental disorders and substance abuse problems. The nurses worked in three different psychiatric policlinics in City of Vantaa. The research material was gathered in two group interviews and with a questionnaire. The material was analysed inductively with content analysis and the questionnaire was analysed quantitatively.

The simultaneous appearance of two or more health disorders with the same person is called comorbidity. When mental disorder and substance abuse problems are appearing at the same time it is often called dual diagnosis. Persons suffering simultaneously from mental disorders and substance abuse problems are frequently stated to fall in the middle of the current mental health and intoxicant abuse rehabilitation systems. They also have many kinds of social problems and are constantly in the danger of alienation. According to this thesis, the treatment of mental health clients who have substance abuse problems is very challenging and the methods of treatment in use at psychiatric policlinics do not always apply to this client group in the best possible way. The resources for taking care of these clients seem to be inadequate and the responsibility between the mental health system and the intoxicant abuse rehabilitation system seems unclear. In terms of the Kampman-Lassila model, its applicability in psychiatric nurses' work did not provide any clear results.

This thesis was part of a project called Psykiatria ja päihteet (Psychiatry and intoxicants) whose purpose was to find out the views of the staff working in psychiatric policlinics in City of Vantaa and in the psychiatric wards of Peijas Hospital about the treatment of those clients who suffer simultaneously from mental disorders and substance abuse problems. The purpose of the project was also to develop the cooperation between the substance abuse rehabilitation units and the mental health units of the region. It was part of the larger Umbrella project of Vantaa City the goal of which was to develop intoxicant abuse rehabilitation services and mental health services in the cities of Vantaa and Kerava and the HUCH hospital district.