Informaatiomuotoilua terveydenhoitoalalle: Kohderyhmä ja saavutettavuus kuvakkeiden suunnittelussa
Kokkonen, Ritva (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306937
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvakkeiden suunnittelu terveydenhoitopalvelujen tarjoajalle Savonlinnassa. Vanhojen kuvakkeiden tilalle piti tehdä uusia, joissa otetaan huomioon asiakkaan kohderyhmä ja kuvakkeiden saavutettavuus.
Tietopohjassa käsitellään käyttäjäkeskeistä- ja visuaalista muotoilua, joka sisältää esimerkiksi palvelumuotoilua, käyttökokemussuunnittelua, käytettävyyttä, informaatiomuotoilua, semiotiikkaa ja estetiikkaa. Tietopohjan pohjalta kerättiin kriteerit uusille kuvakkeille, joita olivat esimerkiksi visuaalinen yhtenäisyys, yleinen ymmärrettävyys, sopivuus asiakkaan visuaaliseen ilmeeseen ja miellyttävyys. Toiminnallisessa osuudessa tehtiin kyselytutkimus, jossa testattiin osaa kriteereistä vaihtoehtoisilla tyyleillä. Kyselyn tulosten analysoinnin ja asiakkaan palautteen jälkeen luotiin lopulliset kuvakkeet. Kuvakkeita tehtiin lopulta 28 kappaletta.
Kyselytutkimuksen tuloksien perusteella terävämpi tyyli A oli kohderyhmästä sekä ymmärrettävämpi, että miellyttävämpi. Uuteen tyyliin kuitenkin yhdistettiin asiakkaan toiveesta tyylin B kaarevampaa tyyliä ja tyylin A selkeämpää muotoa. Uusista kuvakkeista tuli asetettujen kriteerien mukaiset, vaikka kompromisseja piti tehdä.
Uudella tyylillä voidaan luoda tarvittaessa lisää kuvakkeita, ja se voi toimia myös pohjana asiakkaan tulevalle ilmeen uudistukselle sekä tilojen opasteille.
Tietopohjassa käsitellään käyttäjäkeskeistä- ja visuaalista muotoilua, joka sisältää esimerkiksi palvelumuotoilua, käyttökokemussuunnittelua, käytettävyyttä, informaatiomuotoilua, semiotiikkaa ja estetiikkaa. Tietopohjan pohjalta kerättiin kriteerit uusille kuvakkeille, joita olivat esimerkiksi visuaalinen yhtenäisyys, yleinen ymmärrettävyys, sopivuus asiakkaan visuaaliseen ilmeeseen ja miellyttävyys. Toiminnallisessa osuudessa tehtiin kyselytutkimus, jossa testattiin osaa kriteereistä vaihtoehtoisilla tyyleillä. Kyselyn tulosten analysoinnin ja asiakkaan palautteen jälkeen luotiin lopulliset kuvakkeet. Kuvakkeita tehtiin lopulta 28 kappaletta.
Kyselytutkimuksen tuloksien perusteella terävämpi tyyli A oli kohderyhmästä sekä ymmärrettävämpi, että miellyttävämpi. Uuteen tyyliin kuitenkin yhdistettiin asiakkaan toiveesta tyylin B kaarevampaa tyyliä ja tyylin A selkeämpää muotoa. Uusista kuvakkeista tuli asetettujen kriteerien mukaiset, vaikka kompromisseja piti tehdä.
Uudella tyylillä voidaan luoda tarvittaessa lisää kuvakkeita, ja se voi toimia myös pohjana asiakkaan tulevalle ilmeen uudistukselle sekä tilojen opasteille.