Esteetön asuminen asuinkerrostalossa: Tapausesimerkki: Pyörätuolia käyttävä henkilö
Möttönen, Mika (2019)
Möttönen, Mika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904296727
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aiheena oli esteettömyys. Käsitteen määrittelyn lisäksi esteettömyyttä tarkasteltiin rakentamisen ja siihen liittyvän lainsäädännön osalta. Työssä pyrittiin huomioimaan sekä yksilön että laajemmin yhteiskunnan näkökulma esteettömyyteen ja sen vaikutuksiin. Vaikka esteettömyyttä tarkasteltiinkin kokonaisuudessaan ja sen erilaisia kohderyhmiä käsiteltiin lyhyesti, oli pääpaino kuitenkin liikuntarajoitteisen pyörätuolia käyttävän asukkaan elämässä. Tapausesimerkkinä insinöörityössä toimi Kajaanissa vuonna 1997 rakennettu asuinkerrostalo. Kyseessä oli hissillinen talo, jonka rakentamisessa esteettömyyttä ei ollut kovinkaan suurelta osin huomioitu. Esimerkkitapauksen avulla suoritettiin asuinkerrostaloon lainsäädännön mukaisten määräysten mukainen esteettömyyskartoitus, jonka pohjalta tehtiin muutostyösuunnitelma asuinhuoneiston osalta ja huomioita yleisten tilojen tarvitsemien muutosten osalta. Muutostyösuunnitelman lisäksi laadittiin laskelmat työ- ja materiaalikustannuksista. Kartoitusta tehtäessä pyrittiin määräysten lisäksi huomioimaan myös suositukset lainsäädännön osalta ja sovellettiin lainsäädäntöä sekä käytännön esteetöntä rakentamista keskenään. Muutossuositusten tavoitteena oli, että liikuntarajoitteiset asuinkerrostalon asukkaat voisivat elää tasa-arvoisessa asemassa omassa taloyhtiössään. Asuinhuoneistosta pyrittiin luomaan käytännöllinen, toimiva, viihtyisyyttä lisäävä ja ergonominen asumus, jossa pyörätuolia käyttävä asukas voisi mahdollisimman esteettömästi ja omatoimisesti elää elämäänsä. Insinöörityötä tehdessä havaittiin esteettömyyden huomioimisen rakentamisessa olevan suhteellisen tuore 2000 -luvulla lainsäädännön piiriin tullut ilmiö. Ottaen huomioon esteettömyyden sekä yksilö- että yhteiskunnallisen merkityksen hyvinvoinnin ja tasa-arvon suhteen, tulisi käsitteen ymmärtämisen kuulua jokaisen kansalaisen yleissivistykseen. Esteettömät ympäristöt palvelevat paremmin sekä erityistarpeita omaavia henkilöitä että kaikkia muitakin käyttäjiään. Esteettömien ympäristöjen muunneltavuus vähentää tulevia muutostöitä, sillä ne mukautuvat erilaisten käyttäjäryhmien tarpeisiin. Koska muutostoimenpiteet esteettömyyden lisäämiseksi eivät aina ole mahdollisia tai ne muodostuvat taloudellisesti mahdottomiksi, olisi taloudellisesti järkevää rakentaa suoraan esteettömiä ympäristöjä. Esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä tarkastellessa havaittiin, että vaikka lait tarjoavat hyvän pohjan rakentamiselle, tulisi yksilön näkökulma omaan elinympäristöönsä ottaa aina vahvasti huomioon esteettömiä tiloja suunnitellessa. Esimerkkitapauksen kustannuksia laskettaessa kiinnitettiin huomiota erityislaitteiden korkeisiin hintoihin ja otettiin kantaa siihen, etteivät kustannukset saisi muodostua esteeksi tarvittavien apuvälineiden hankkimiselle.
