Buurtzorg-malli sosiaali- ja terveyspalvelujen kärjeksi? : Ehdotuksia hyvinvointialan ekosysteemin kehittämiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön aihe liittyy Lahden ammattikorkeakoulun hankkeeseen: HYVÄ -Hyvinvointialan osaamiskeskittymä Päijät-Hämeen hyvinvointiliiketoiminnan veturina. Tarkoituksena oli tuottaa hyödyllistä tietoa tulevaisuuden hyvinvointialan ekosysteemin kehittämiseen. Työelämän toimijana tässä opinnäytetyössä on Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry (jäljempänä PalveluSantra). Tavoitteena oli löytää toimivia ja hyödyllisiä käytäntöjä hyvinvointialalla Suomessa ja Euroopassa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jotta hyödyllisten konseptien soveltaminen pienyrittäjien toiminnassa mahdollistuisi. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta ja sykleittäin etenevää prosessia. Prosessin vaiheet olivat: palveluntuottajien teemahaastattelut, palveluntuottajasegmentointi, benchmarking ja kohdeorganisaation asemointi. Toimintaympäristön analyysinä käytettiin Apeste-analyysiä. Kohdeorganisaation asemoinnissa käytettiin teoreettista viitekehystä, liiketoimintaekosysteemiä. Teemahaastattelun aineiston analyysinä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja deduktiivista päättelyä. Haastatteluaineistosta nousi esille liiketoimintaekosysteemiteorian mukaisia elementtejä. Verkostoituminen koettiin tärkeänä, mutta yrityksillä ei ollut kasvuhalukkuutta. Esille nousi myös huolestuneisuus hoitotyön laadusta ja jaetusta vastuusta. Palveluntuottajasegmentoinnin perusteella muodostettiin strategiset ryhmät, joita muodostui kolme. Benchmarking-menetelmän keskeisin löydös oli Buurtzorg-toimintamalli, joka on asiakaslähtöinen ja tiimityöhön perustuva kotihoidon toteutusmalli. Buurtzorg on menestynyt useissa Euroopan maissa ja tekee tuloaan myös Suomeen. Opinnäytetyön soveltavan tutkimuksen tuotoksena muodostettiin liiketoimintaekosysteemi, jossa PalveluSantra asemoitiin palveluintegraattoriksi.