Opiskelijamoduuli sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen kehittymisen tukena
Sirén, Sanna; Bäcklund, Nea (2019)
Sirén, Sanna
Bäcklund, Nea
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037424
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten opiskelijamoduuli toimii erikoisairaanhoidossa kirurgisilla vuodeosastoilla opiskelijoiden sekä ohjaajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa opiskelijamoduulin toimivuudesta ja mahdollisista kehityskohdista.
Sairaanhoitajakoulutus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston laatimaan ammattipätevyysdirektiiviin (2013/55/EU), jossa määritellään sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset. Suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä,
josta vähintään 105 opintopistettä tulee olla kliinistä harjoittelua.
Aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla, sillä tarkoitus oli saada mahdollisimman monipuolista tietoa osallistujien kokemuksista. Haastattelut toteutettiin moduuliharjoittelutoimintaa
harjoittavilla osastoilla niin, että opiskelijat ja ohjaajat haastateltiin erikseen.
Pääosin opiskelijamoduulitoimintaan oltiin tyytyväisiä ja opiskelijat kokivat sen hyväksi kokemukseksi oppimisen kannalta. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista ilmaisi, ettei välttämättä jatkossa haluaisi enää moduuliharjoitteluun osallistua. Ohjaajista lähes kaikki jatkaisivat mielellään ohjaamista moduulissa, mutta toivoisivat silti opiskelijoille mahdollisuuden myös yksilöohjaukseen.
Tämän hetkisissä puitteissa opiskelijamoduulin ei nähty täysin vastaavan vaadittavia haasteita sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen kehittymistä tukemaan. Tähän ratkaisua voisi tulosten perusteella hakea ohjaajien määrän lisäämisestä, opiskelijaryhmän koon muuttamisesta pienemmäksi tai sitten harjoittelujakson pituuden lyhentämisestä.
Sairaanhoitajakoulutus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston laatimaan ammattipätevyysdirektiiviin (2013/55/EU), jossa määritellään sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset. Suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä,
josta vähintään 105 opintopistettä tulee olla kliinistä harjoittelua.
Aineistoa kerättiin ryhmähaastatteluilla, sillä tarkoitus oli saada mahdollisimman monipuolista tietoa osallistujien kokemuksista. Haastattelut toteutettiin moduuliharjoittelutoimintaa
harjoittavilla osastoilla niin, että opiskelijat ja ohjaajat haastateltiin erikseen.
Pääosin opiskelijamoduulitoimintaan oltiin tyytyväisiä ja opiskelijat kokivat sen hyväksi kokemukseksi oppimisen kannalta. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista ilmaisi, ettei välttämättä jatkossa haluaisi enää moduuliharjoitteluun osallistua. Ohjaajista lähes kaikki jatkaisivat mielellään ohjaamista moduulissa, mutta toivoisivat silti opiskelijoille mahdollisuuden myös yksilöohjaukseen.
Tämän hetkisissä puitteissa opiskelijamoduulin ei nähty täysin vastaavan vaadittavia haasteita sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen kehittymistä tukemaan. Tähän ratkaisua voisi tulosten perusteella hakea ohjaajien määrän lisäämisestä, opiskelijaryhmän koon muuttamisesta pienemmäksi tai sitten harjoittelujakson pituuden lyhentämisestä.