Dronelämpökuvaus energia-alalla : Lahti Energia Oy
Paajanen, Vilppu (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905057634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905057634
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin dronelämpökuvauksen sovelluksiin energia-alalla ja niiden hyödyntämiseen Lahti Energia Oy:n liiketoiminnassa. Lämpökamerakuvaamisella
pyritään luomaan kustannussäästöjä Lahden kaukolämpöverkon vuotojen tarkkaan ja
nopeaan paikallistamiseen. Tärkeää oli myös löytää muita potentiaalisia käyttökohteita lämpökameralla varustetulle dronelle. Lisäksi työssä esiteltiin dronelaitteistojen
kustannuksia ja lentotyöhön vaadittavia muita resursseja sekä lainsäädäntöä.
Työssä käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä dronekuvaamisen tehokkuuden ja
toimivuuden selvittämiseen. Dronelämpökuvaamisen asiantuntijoita ja palveluntarjoajia haastateltiin osana tutkimuksia ja dronelämpökuvausta verrattiin kaukolämpöverkon muihin käytössä oleviin vuodonpaikannusmenetelmiin. Opinnäytetyön kirjallinen
teoriaosuus sekä aikaisemmat tutkimustulokset tukivat päätelmien muodostumista.
Kokemusten perusteella muodostettiin arvio laitteistoihin investoimisen kannattavuudesta. Työssä hyödynnettiin pääosin elektronisia lähteitä aihealueen luonteesta johtuen.
Dronelämpökuvaamisesta saatiin tuoretta tietoa alalla toimivilta ammattilaisilta. Käyttökokemuksien perusteella kuvausmenetelmä osoittautui tarkaksi ja tehokkaaksi vaihtoehdoksi kaukolämpöverkkojen kuvaamisessa. Myös muissa sovelluksissa, kuten
aurinkopaneelien ja sähköverkkojen tarkastuksissa, on saatu hyviä tuloksia. Lentotyön kustannukset selvitettiin ja arvioitiin niiden olevan pienemmät kuin lentotyöllä
saavutettava hyöty. Traficomin asettamiin määräyksiin miehittämättömästä ilmailusta
perehdyttiin ja työhön listattiin tärkeimmät vaatimukset lentotyötoiminnalle. Lähitulevaisuudessa Euroopan Unionin lainsäädäntö tulee vaikuttamaan myös Suomen miehittämättömään ilmailuun tiukentuneilla säädöksillä.
pyritään luomaan kustannussäästöjä Lahden kaukolämpöverkon vuotojen tarkkaan ja
nopeaan paikallistamiseen. Tärkeää oli myös löytää muita potentiaalisia käyttökohteita lämpökameralla varustetulle dronelle. Lisäksi työssä esiteltiin dronelaitteistojen
kustannuksia ja lentotyöhön vaadittavia muita resursseja sekä lainsäädäntöä.
Työssä käytettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä dronekuvaamisen tehokkuuden ja
toimivuuden selvittämiseen. Dronelämpökuvaamisen asiantuntijoita ja palveluntarjoajia haastateltiin osana tutkimuksia ja dronelämpökuvausta verrattiin kaukolämpöverkon muihin käytössä oleviin vuodonpaikannusmenetelmiin. Opinnäytetyön kirjallinen
teoriaosuus sekä aikaisemmat tutkimustulokset tukivat päätelmien muodostumista.
Kokemusten perusteella muodostettiin arvio laitteistoihin investoimisen kannattavuudesta. Työssä hyödynnettiin pääosin elektronisia lähteitä aihealueen luonteesta johtuen.
Dronelämpökuvaamisesta saatiin tuoretta tietoa alalla toimivilta ammattilaisilta. Käyttökokemuksien perusteella kuvausmenetelmä osoittautui tarkaksi ja tehokkaaksi vaihtoehdoksi kaukolämpöverkkojen kuvaamisessa. Myös muissa sovelluksissa, kuten
aurinkopaneelien ja sähköverkkojen tarkastuksissa, on saatu hyviä tuloksia. Lentotyön kustannukset selvitettiin ja arvioitiin niiden olevan pienemmät kuin lentotyöllä
saavutettava hyöty. Traficomin asettamiin määräyksiin miehittämättömästä ilmailusta
perehdyttiin ja työhön listattiin tärkeimmät vaatimukset lentotyötoiminnalle. Lähitulevaisuudessa Euroopan Unionin lainsäädäntö tulee vaikuttamaan myös Suomen miehittämättömään ilmailuun tiukentuneilla säädöksillä.