Kuljettajan puuvalintaa opastavan järjestelmän hyötypotentiaali harvennushakkuilla
Kasper, Joonas (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067800
Tiivistelmä
Koneellisen hakkuun yksikkökustannukset vaihtelevat merkittävästi hakkuutavoittain, ja ensiharvennuksen kustannus on jopa kaksinkertainen avohakkuuseen verrattuna. Harvennushakkuu on myös avohakkuutyötä hitaampaa ja vaurioalttiimpaa. Tästä syystä etenkin kuitupuuta ostavat tahot pyrkivät löytämään keinoja harvennushakkuiden korjuukustannusten ja ajanmenekin minimoimiseksi. Puuvalinnan on todettu olevan hakkuukoneenkuljettajan haastavimpia työtehtäviä harvennushakkuilla. Peräti 12 % tehotyöajasta kuluu ensiharvennuksilla puuvalintaan. Puuvalinnan onnistuminen vaikuttaa saatuihin puutavaralajeihin, kasvatettavan puuston laatuun ja korjuujälkeen.
Työn tarkoituksena oli kartoittaa hakkuukoneenkuljettajien päätöstuen tarvetta harvennushakkuilla. Työssä selvitettiin myös, miten kuljettajat tekevät puuvalintaa ja mitä ongelmia siihen liittyy niin olosuhteiden kuin muidenkin leimikkotekijöiden osalta. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Haastatteluiden pohjana käytettiin strukturoitua haastattelulomaketta, ja kuljettajien omia havaintoja kirjattiin haastatteluiden edetessä.
Haastatteluihin osallistui yhteensä 30 hakkuukoneenkuljettajaa Itä-Suomen hankinta-alueelta. Haastatteluiden perusteella puuvalinnassa esiintyy haasteita etenkin havupuuvaltaisissa metsissä, joissa on monia näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoa kaivattiin etenkin rungon yläosasta ja latvuksesta. Tulosten perusteella puuvalinnan opastukselle olisi tarvetta etenkin ensiharvennusmetsissä.
Työn tarkoituksena oli kartoittaa hakkuukoneenkuljettajien päätöstuen tarvetta harvennushakkuilla. Työssä selvitettiin myös, miten kuljettajat tekevät puuvalintaa ja mitä ongelmia siihen liittyy niin olosuhteiden kuin muidenkin leimikkotekijöiden osalta. Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Haastatteluiden pohjana käytettiin strukturoitua haastattelulomaketta, ja kuljettajien omia havaintoja kirjattiin haastatteluiden edetessä.
Haastatteluihin osallistui yhteensä 30 hakkuukoneenkuljettajaa Itä-Suomen hankinta-alueelta. Haastatteluiden perusteella puuvalinnassa esiintyy haasteita etenkin havupuuvaltaisissa metsissä, joissa on monia näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoa kaivattiin etenkin rungon yläosasta ja latvuksesta. Tulosten perusteella puuvalinnan opastukselle olisi tarvetta etenkin ensiharvennusmetsissä.