Potilaiden kokemuksia tehohoidosta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Eerikäinen, Sara; Haikonen, Lydia (2019)
Eerikäinen, Sara
Haikonen, Lydia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067860
Tiivistelmä
Tehohoito on kriittisesti sairaan potilaan hoitoa ja potilaan hoidon tarve on kiireellinen. Tehohoidossa valvotaan, tuetaan ja pidetään yllä potilaan elintoimintoja. Suomessa yleisin suunnitellun tehohoidon aihe on sydänkirurgian jälkeinen tehohoito.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia tehohoidosta. Tavoitteena oli tuottaa hoitohenkilökunnalle tietoa potilaiden kokemuksista tehohoidosta, mitä voidaan hyödyntää potilaan hoidossa ja hoidon suunnittelussa. Tässä opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen: ”Minkälaisia kokemuksia potilailla on tehohoidosta?” Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Sydän- ja keuhkokeskukseen kuuluvan sydänkirurgisen teho-osasto M2A:n kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa käytettäviksi tietokannoiksi valittiin Finna, Medic, Cinahl ja Proquest. Aineiston valinnassa hyödynnettiin määrittelemiämme sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineistoon kelpuutettiin suomen- ja englanninkieliset, tutkimuskysymykseen vastaavat tutkimukset vuosilta 2008–2018. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa nousi esiin neljä pääkategoriaa; fyysiset kokemukset, psyykkiset kokemukset, ympäristöön liittyvät kokemukset sekä hoitohenkilökunnan toimintaan ja ominaisuuksiin liittyvät kokemukset. Kommunikoinnin rajoittuminen aiheutti potilaalle mm. turhautumista ja eristäytyneisyyden tunnetta. Potilaat kokivat kipua tehohoitojaksonsa aikana ja arvioivat kivunlievityksen yhdeksi tärkeimmistä asioista tehohoidossa. Potilaat kokivat ympäristön tiedostamattomuutta. Lisäksi potilaat kokivat rajoittumisen tunnetta johtuen hoitotoimenpiteisiin liittyvistä laitteista ja välineistä. Hoitoon liittyvää stressiä lisäsivät potilaan informoinnin puute sekä hoitohenkilökunnan negatiiviseksi koettu käytös. Stressiä vähensivät hyvä vuorovaikutus potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä hoitajan empatiakyky ja kunnioittava käytös.
Psyykkistä stressiä voidaan vähentää parantamalla kommunikaatiota potilaan ja hoitajan välillä. Ympäristön tiedostamiseksi ja potilaan orientaation tukemiseksi olisi tärkeää muistuttaa potilasta toistuvasti missä ollaan ja miksi. Turvallisuuden tunnetta voidaan tukea kunnioittavalla ja inhimillisellä kohtelulla. Potilaiden kivun arviointiin ja hoitoon tulisi kiinnittää huomiota. Aiemmissa tutkimuksissa potilaat ovat kokeneet tehohoitopäiväkirjan hyödylliseksi, joten sydänkirurgisella teho-osastolla voisi ottaa kokeiluun tehohoitopäiväkirjan. Aihetta on tarpeen tutkia lisää, sillä tutkimuksia sydänleikattujen potilaiden kokemuksista tehohoidossa löytyy hyvin rajallinen määrä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden kokemuksia tehohoidosta. Tavoitteena oli tuottaa hoitohenkilökunnalle tietoa potilaiden kokemuksista tehohoidosta, mitä voidaan hyödyntää potilaan hoidossa ja hoidon suunnittelussa. Tässä opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen: ”Minkälaisia kokemuksia potilailla on tehohoidosta?” Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Sydän- ja keuhkokeskukseen kuuluvan sydänkirurgisen teho-osasto M2A:n kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksessa käytettäviksi tietokannoiksi valittiin Finna, Medic, Cinahl ja Proquest. Aineiston valinnassa hyödynnettiin määrittelemiämme sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineistoon kelpuutettiin suomen- ja englanninkieliset, tutkimuskysymykseen vastaavat tutkimukset vuosilta 2008–2018. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa nousi esiin neljä pääkategoriaa; fyysiset kokemukset, psyykkiset kokemukset, ympäristöön liittyvät kokemukset sekä hoitohenkilökunnan toimintaan ja ominaisuuksiin liittyvät kokemukset. Kommunikoinnin rajoittuminen aiheutti potilaalle mm. turhautumista ja eristäytyneisyyden tunnetta. Potilaat kokivat kipua tehohoitojaksonsa aikana ja arvioivat kivunlievityksen yhdeksi tärkeimmistä asioista tehohoidossa. Potilaat kokivat ympäristön tiedostamattomuutta. Lisäksi potilaat kokivat rajoittumisen tunnetta johtuen hoitotoimenpiteisiin liittyvistä laitteista ja välineistä. Hoitoon liittyvää stressiä lisäsivät potilaan informoinnin puute sekä hoitohenkilökunnan negatiiviseksi koettu käytös. Stressiä vähensivät hyvä vuorovaikutus potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä sekä hoitajan empatiakyky ja kunnioittava käytös.
Psyykkistä stressiä voidaan vähentää parantamalla kommunikaatiota potilaan ja hoitajan välillä. Ympäristön tiedostamiseksi ja potilaan orientaation tukemiseksi olisi tärkeää muistuttaa potilasta toistuvasti missä ollaan ja miksi. Turvallisuuden tunnetta voidaan tukea kunnioittavalla ja inhimillisellä kohtelulla. Potilaiden kivun arviointiin ja hoitoon tulisi kiinnittää huomiota. Aiemmissa tutkimuksissa potilaat ovat kokeneet tehohoitopäiväkirjan hyödylliseksi, joten sydänkirurgisella teho-osastolla voisi ottaa kokeiluun tehohoitopäiväkirjan. Aihetta on tarpeen tutkia lisää, sillä tutkimuksia sydänleikattujen potilaiden kokemuksista tehohoidossa löytyy hyvin rajallinen määrä.
