Vaikuttava harrastaminen: Mikä motivoi partionjohtajia vapaaehtoistyössä

Abstract

Kansalaisareenan 2015 teettämän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen ilmoittaa tekevänsä vapaaehtoistyötä. Monet harrastusmahdollisuudet pyörivät vapaaehtoisten varassa ja vapaaehtoisuus tuo harrastukset taloudellisesti mahdollisiksi monelle lapselle ja nuorelle. Tämä opinnäytetyö keskittyy tutkimaan mitkä seikat saavat vapaaehtoiset lupautumaan ja pysymään tehtävissään ja kehittämään lippukunnan toimintaa saatujen tulosten perusteella. Kohderyhmänä on yhden partiolippukunnan vapaaehtoiset johtajat. Tutkimuksen tulokset palvelevat kohdelippukuntaa, mutta tulokset ovat sovellettavissa myös muihin lippukuntiin ja vapaaehtoistyön varassa toimiviin harrastusjärjestöihin.

Opinnäytetyön tietoperustana toimii aiempi tutkimus vapaaehtoistyöstä ja motivaatiotekijöistä. Vapaaehtoistyöllä on monia muotoja ja työhön käytettävän ajan määrä vaihtelee tehtävän ja tekijän oman elämäntilanteen mukaan. Vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys ei rajaudu vain tehdyn ilmaistyön taloudelliseen merkitykseen, vaikka tämäkin puoli on merkittävä. Vapaaehtoistyö antaa paljon myös tekijälleen ja luo siten myös sosiaalista hyvää oloa. Harrastukseen liittyvä vapaaehtoistyö ei aina henkilön mielessä eriydy selvästi vapaaehtoistyön ja harrastamisen välillä. Vapaaehtoistyön käsitteleminen auttamistyönä ja auttamishalun motivoimana toimintana toisi asiasta esille vasta hyvin kapean näkymän. Kerätyn aineiston ja aiempien tutkimusten tarkastelun myötä muodostettiin käsite vaikuttava harrastaminen, joka terminä kuvaa juuri harrastustoimintaan liittyvää vapaaehtoistyötä.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena kolmessa syklissä ja aineisto kerättiin monimenetelmäisesti. Kahdenkeskiset teemahaastattelut muodostivat ensimmäisen syklin ja yhdessä toisen syklin lomakekyselyn kanssa ne muodostivat aineiston keruun kartoittavan vaiheen. Kolmannen syklin aikana järjestetty työpaja toimi sekä aineistonkeruun syventävänä vaiheena että kartoittavan vaiheen tulosten perusteella toteutettuna toiminnan kehitysvaiheena. Aineiston keruu eri menetelmillä samalta kohderyhmältä osoitti, miten suuri merkitys menetelmän valinnalla on saatuihin vastauksiin. Tutkimuksen monimenetelmäisyys auttoi varmistamaan, että erilaiset ihmiset ja mielipiteet tulivat kuulluiksi.

Tuloksissa nousi esiin yhteisöllisyyden kokemuksen merkitys vapaaehtoistyöntekijän motivaatiolle. Yhteisöön kuuluminen merkitsee muun muassa hyväksytyksi tulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaaehtoiselle kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on kriittisen tärkeä tekijä tehtävään sitoutumiseen ja tehtävään palaamisen kannalta. Tämä opinnäytetyö tuotti sekä käytännön kehitysehdotuksia kohdelippukunnalle että syvällisempää ymmärrystä erilaisten motivaatiotekijöiden vaikutuksista vapaaehtoistyössä. Motivaatio vaikuttaa henkilön sitoutumiseen, mutta myös esimerkiksi siihen, millaista tukea tai vaihtoehtoisesti toiminnan vapautta kukin henkilö tarvitsee taustayhteisöltään. Partion vapaaehtoistyö tarjoaa merkityksellistä tekemistä vapaaehtoiselle itselleen ja motivoitunut vapaaehtoinen sitoutuu parhaimmillaan pitkäaikaisesti tehtäväänsä, jolloin on mahdollista tarjota turvallinen pysyvä aikuiskontakti lapselle tai nuorelle.