Työhyvinvointi Suomussalmen kehitysvammapalveluissa
Juntunen, Johanna; Juntunen, Satu-Hanna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098513
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote), Suomussalmen kehitysvammapalvelut, joka tarjoaa työ- ja päivätoimintoja sekä asumispalveluja aikuisille kehitysvammaisille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvoinnin tilanne Suomussalmen kehitysvammapalvelujen henkilöstön keskuudessa kyselyn avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnin tilasta, jonka avulla toimeksiantaja voi kehittää työyhteisön hyvinvointia.
Tutkimusongelmat olivat: miten kehitysvammayksikön työntekijät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa, miten omilla toimintatavoilla työhyvinvointia ja työterveyttä voi edistää sekä mitkä asiat heikentävät työhyvinvointia?
Tiedonkeruuvälineenä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Avoimien kysymysten aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tulokset osoittivat, että esimiestyöskentelyn muuttuminen vaikutti olennaisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Työkaverit ja tiimityöskentely koettiin pääosin voimavarana, mutta vuorovaikutustaidoissa koettiin olevan jonkin verran parantamisen varaa. Yhteisten sääntöjen noudattamattomuus ja työntekijöiden välillä oleva epätasa-arvoisuus heikensi yhteistyötä ja työhyvinvointia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimiestyö toteutui kyselyn mukaan hyvin ja työyksikön työhyvinvointi koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Vastaajat kokivat saavansa tukea ja apua työhönsä työtovereilta. Vapaa-ajan mielekäs sisältö lisäsi selkeästi työssäjaksamista. Puutteita nähtiin vuorovaikutustaidoissa ja työntekijöiden välillä olevissa ristiriidoissa ja epätasa-arvoisessa kohtelussa. Nämä voivat estää työyhteisön kehittymisen ja heikentää työhyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Ehdotuksemme jatkotutkimukselle olisi, että vastaava kysely toteutettaisiin tämän kyselyn lomakkeella kahden vuoden kuluttua uudelleen. Tällöin voidaan nähdä ovatko tämän hetkiset epäkohdat korjaantuneet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvoinnin tilanne Suomussalmen kehitysvammapalvelujen henkilöstön keskuudessa kyselyn avulla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnin tilasta, jonka avulla toimeksiantaja voi kehittää työyhteisön hyvinvointia.
Tutkimusongelmat olivat: miten kehitysvammayksikön työntekijät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa, miten omilla toimintatavoilla työhyvinvointia ja työterveyttä voi edistää sekä mitkä asiat heikentävät työhyvinvointia?
Tiedonkeruuvälineenä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Avoimien kysymysten aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tulokset osoittivat, että esimiestyöskentelyn muuttuminen vaikutti olennaisesti työntekijöiden työhyvinvointiin. Työkaverit ja tiimityöskentely koettiin pääosin voimavarana, mutta vuorovaikutustaidoissa koettiin olevan jonkin verran parantamisen varaa. Yhteisten sääntöjen noudattamattomuus ja työntekijöiden välillä oleva epätasa-arvoisuus heikensi yhteistyötä ja työhyvinvointia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimiestyö toteutui kyselyn mukaan hyvin ja työyksikön työhyvinvointi koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Vastaajat kokivat saavansa tukea ja apua työhönsä työtovereilta. Vapaa-ajan mielekäs sisältö lisäsi selkeästi työssäjaksamista. Puutteita nähtiin vuorovaikutustaidoissa ja työntekijöiden välillä olevissa ristiriidoissa ja epätasa-arvoisessa kohtelussa. Nämä voivat estää työyhteisön kehittymisen ja heikentää työhyvinvointia myös tulevaisuudessa.
Ehdotuksemme jatkotutkimukselle olisi, että vastaava kysely toteutettaisiin tämän kyselyn lomakkeella kahden vuoden kuluttua uudelleen. Tällöin voidaan nähdä ovatko tämän hetkiset epäkohdat korjaantuneet.