Toimintolaskenta julkisen palvelun johtamisessa : Case: Kouvolan kaupungin puhtauspalvelut
Vuorenpää, Leena (2010)
Vuorenpää, Leena
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062112418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010062112418
Tiivistelmä
Kunnalliset palvelut ovat voimakkaan muutoksen kourissa. Muutosten myötä kunnissa on etsitty juuri omaan toimintaan sopivia kehittämistoimintaa tukevia tiedon tuottamisen tapoja. Näistä johdon laskentatoimen, toimintolaskennan, tuoma hyöty on havaittu tarpeelliseksi. Nykyisin julkisia organisaatioita pyritään hallinnoinnin sijasta määrätietoisesti johtamaan ja siksi laskentatointa tarvitaan päätöksenteon tukemisessa entistä enemmän.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Kouvolan kaupungin puhtauspalveluesimiesten tämänhetkisiä käsityksiä toimintolaskennasta sekä miten he hyödyntävät toimintolaskelmien antamaa informaatiota työssään. Tavoitteena on kuvata nykyinen tilanne, jotta toimintoja voidaan jatkossa lähteä kehittämään niin, että toimintolaskennan tuottamaa tietoa päästään hyödyntämään järjestelmällisesti, määrätietoisesti ja tehokkaasti.
Tutkimusstrategiana on laadullinen tapaustutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelu.
Työn teoriaosuudessa selvitetään kunnallisten palvelujen nykyisiä käytäntöjä sekä toimintolaskennan ja toimintojohtamisen käsitteitä. Toimintolaskennalla tarkoitetaan menetelmää, joka mittaa toimintoketjuihin kuuluvien toimintojen kustannukset ja suorituskyvyn sekä valittujen laskentakohteiden kustannukset. Toiminnot kuvaavat sitä mitä yrityksessä tehdään. Perusperiaatteena on aiheuttamisnäkökulma ja kustannusten kohdistaminen kaksivaiheisesti, ensin kulut toiminnoille (esimerkiksi ylläpitosiivous) ja sitten toiminnoilta laskentakohteille (esimerkiksi koulukiinteistö). Kustannusten jaon lähtökohtana ovat kustannusajurit, jolloin saadaan erilaisia tunnuslukuja, kuten m2/ h ja €/ m2.
Toimintojohtamisella tarkoitetaan tässä työssä palvelutoiminnan johtamista toimintolaskentaa hyödyntäen.
Tulosten perusteella voidaan todeta toimintolaskennan käsitteen olevan vieras mutta sen tuottamat tunnusluvut ovat puhtauspalvelualalla tuttuja käsitteitä. Seuraava askel tulee olemaan juuri toimintojen johtamisessa ja ohjaamisessa. Opinnäytetyön tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, koska haastateltavien mielipiteet ovat yksilöllisiä. Tuloksia voi kuitenkin hyödyntää kehitettäessä toimintojohtamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Kouvolan kaupungin puhtauspalveluesimiesten tämänhetkisiä käsityksiä toimintolaskennasta sekä miten he hyödyntävät toimintolaskelmien antamaa informaatiota työssään. Tavoitteena on kuvata nykyinen tilanne, jotta toimintoja voidaan jatkossa lähteä kehittämään niin, että toimintolaskennan tuottamaa tietoa päästään hyödyntämään järjestelmällisesti, määrätietoisesti ja tehokkaasti.
Tutkimusstrategiana on laadullinen tapaustutkimus ja tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelu.
Työn teoriaosuudessa selvitetään kunnallisten palvelujen nykyisiä käytäntöjä sekä toimintolaskennan ja toimintojohtamisen käsitteitä. Toimintolaskennalla tarkoitetaan menetelmää, joka mittaa toimintoketjuihin kuuluvien toimintojen kustannukset ja suorituskyvyn sekä valittujen laskentakohteiden kustannukset. Toiminnot kuvaavat sitä mitä yrityksessä tehdään. Perusperiaatteena on aiheuttamisnäkökulma ja kustannusten kohdistaminen kaksivaiheisesti, ensin kulut toiminnoille (esimerkiksi ylläpitosiivous) ja sitten toiminnoilta laskentakohteille (esimerkiksi koulukiinteistö). Kustannusten jaon lähtökohtana ovat kustannusajurit, jolloin saadaan erilaisia tunnuslukuja, kuten m2/ h ja €/ m2.
Toimintojohtamisella tarkoitetaan tässä työssä palvelutoiminnan johtamista toimintolaskentaa hyödyntäen.
Tulosten perusteella voidaan todeta toimintolaskennan käsitteen olevan vieras mutta sen tuottamat tunnusluvut ovat puhtauspalvelualalla tuttuja käsitteitä. Seuraava askel tulee olemaan juuri toimintojen johtamisessa ja ohjaamisessa. Opinnäytetyön tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, koska haastateltavien mielipiteet ovat yksilöllisiä. Tuloksia voi kuitenkin hyödyntää kehitettäessä toimintojohtamista.