Hackathonilla kohti ketterää ajattelutapaa ja toimintamallia : Case Veikkaus
Jaatinen, Saija (2019)
Jaatinen, Saija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098613
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli vahvistaa organisaation ketteryyttä yhteisenä ajattelutapana ja toimintamallina. Opinnäytetyön tutkimuksellisena tavoitteena oli selvittää, miten ketterää ajattelutapaa ja toimintaa voidaan organisaatiossa edistää ja mitä haasteita siihen liittyy. Opinnäytetyön kehittämistavoitteena oli ketteryyteen liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Hackathonin tarkoitus oli lisätä osaamista ketteristä menetelmistä, tutustua yhteiskehittämiseen sovelletussa ketterän menetelmän muodossa, tuottaa konkreettisia ratkaisuja ja kartoittaa kehittämiskohteita, joilla lisätään työn tuloksellisuutta ja -mielekkyyttä. Opinnäytetyön kohdeorganisaationa oli Veikkaus, jossa ketterän ajattelutavan vahvistaminen on osa uutta strategiaa ja vahvan yrityskulttuurin rakentumista.
Tietoperustassa perehdytään ketteryyskäsitteeseen sekä sen historiaan ja merkitykseen organisaatiossa. Ketterän perustana kuvataan asiakaslähtöisen ajattelutavan ilmeneminen organisaatiossa. Ketterää oppimista käsitellään itseohjautuvuuden ja tiimityön kautta. Ketterän ajattelutavan, siihen liittyvien periaatteiden ja arvojen lisäksi tietoperustassa kuvataan Scrum -viitekehys esimerkkinä ketterästä menetelmästä.
Kehittämisen menetelmänä käytettiin Scrum –viitekehykseen perustuvaa hackathon tapahtumaa ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Teemahaastatteluiden pohjalta koostettiin näkemys organisaation tämänhetkisestä ketteryyden tasosta ja tavoitetasosta. Lisäksi kartoitettiin tärkeiksi koettuja kehitystoimenpiteitä ketteryyden lisäämiseksi. Tietoperustan, kehittämistehtävän ja teemahaastatteluista koostetun aineiston pohjalta esitetään parannusehdotuksia organisaation ketteryyden kehittämisen- ja itseohjautuvuuden lisäämiseksi.
Keskeisimmät kehitystehtävästä seuranneet toimenpiteet kohdeorganisaatiossa olivat toiminnansuunnitteluprosessin uudistus, organisaatiotoimintojen poikkileikkaavan kehittäjäverkoston perustaminen ja työkalupakin kehittäminen tukemaan organisaation kulttuurin muutosta. Kehittämisehdotuksena esitetään asiakasarvon kasvattamista kokeilukulttuurin ja tiimien vastuun laajentamisen kautta, sekä ketterän osaamisen levittämistä organisaatiossa.
Tutkimuksen laajemmin hyödynnettävästä näkökulmasta voidaan ottaa esiin yrityskulttuurisia tekijöitä. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä organisaation kokeilukulttuuri vahvistuu, jota voidaan pitää luovuuden ja uudistumisen edellytyksenä. On tärkeää, että myös epäonnistumiset osataan hyödyntää oppimiskokemuksena. Luottamus ilmenee vastuun kantamisena ja antamisena, sekä näkyy toisten arvostamisena ja kunnioittamisena. Tuloksia edellytetään, mutta samalla tiimeille annetaan vapaus päättää, miten niihin päästään.
Towards agile thinking and an agile operating model using Hackathon Case: Veikkaus
The objective of this master’s thesis was to reinforce the organization’s agility as a shared way of thinking and an operating model. The research objective was to investigate how agile thinking could be developed in the organization and what challenges it involves. The development objective of the thesis was to identify the challenges and opportunities related to agility. The Hackathon event aimed at increasing the employees’ knowledge about agile methods, learning about joint development in the form of an applied agile method, creating concrete solutions, and identifying development areas that enhance the efficiency and meaningfulness of the work. The target organization of the thesis was Veikkaus, where reinforcing agile thinking is part of the new strategy and the construction of strong corporate culture.
The knowledge base focuses on the concept of agility, its history and meaning in the organization. As the basis of agility, the realization of customer-oriented thinking in the organization is described. Agile thinking is based essentially on the generation of value to customers. Agile learning is discussed in the light of self-direction and teamwork. In addition to agile thinking and the related principles and values, the knowledge base describes the Scrum framework as an example of an agile method.
As a method of development, a Hackathon event, based on the Scrum framework, was organized, and thematic interviews were used as a method of analysis. The results of the study form an overview of the present and targeted level of agility within the organization. In addition, development measures that are experienced as important in order to increase agility were identified. Based on the knowledge base, the development task, and the data compiled on the basis of the thematic interviews, suggestions for improvement for the development of the organization’s agility and self-direction are presented.
The most essential measures in the target organization that emerged from the development task, were a reform of the operational planning process, the setting up of a developer network working across the boundaries of the organizational functions, and the development of a toolkit to support change in the organization’s culture. As suggestions for development, it is proposed that customer value should be enhanced by means of experimental culture and extended responsibility assigned to teams. It is also proposed that agile knowhow should be spread within the organization.
Among the perspectives of the study that have wider implications, factors of corporate culture can be raised. In a psychologically safe environment, an organization’s experimental culture is reinforced, and that can be considered a prerequisite for creativity and renewal. It is important that even failures can be used as learning experiences. Trust materializes in the way in which responsibility is borne and assigned, and as respect and valuation of others. Results are expected but, at the same time, teams are given the freedom to choose how they are attained.
Tietoperustassa perehdytään ketteryyskäsitteeseen sekä sen historiaan ja merkitykseen organisaatiossa. Ketterän perustana kuvataan asiakaslähtöisen ajattelutavan ilmeneminen organisaatiossa. Ketterää oppimista käsitellään itseohjautuvuuden ja tiimityön kautta. Ketterän ajattelutavan, siihen liittyvien periaatteiden ja arvojen lisäksi tietoperustassa kuvataan Scrum -viitekehys esimerkkinä ketterästä menetelmästä.
Kehittämisen menetelmänä käytettiin Scrum –viitekehykseen perustuvaa hackathon tapahtumaa ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Teemahaastatteluiden pohjalta koostettiin näkemys organisaation tämänhetkisestä ketteryyden tasosta ja tavoitetasosta. Lisäksi kartoitettiin tärkeiksi koettuja kehitystoimenpiteitä ketteryyden lisäämiseksi. Tietoperustan, kehittämistehtävän ja teemahaastatteluista koostetun aineiston pohjalta esitetään parannusehdotuksia organisaation ketteryyden kehittämisen- ja itseohjautuvuuden lisäämiseksi.
Keskeisimmät kehitystehtävästä seuranneet toimenpiteet kohdeorganisaatiossa olivat toiminnansuunnitteluprosessin uudistus, organisaatiotoimintojen poikkileikkaavan kehittäjäverkoston perustaminen ja työkalupakin kehittäminen tukemaan organisaation kulttuurin muutosta. Kehittämisehdotuksena esitetään asiakasarvon kasvattamista kokeilukulttuurin ja tiimien vastuun laajentamisen kautta, sekä ketterän osaamisen levittämistä organisaatiossa.
Tutkimuksen laajemmin hyödynnettävästä näkökulmasta voidaan ottaa esiin yrityskulttuurisia tekijöitä. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä organisaation kokeilukulttuuri vahvistuu, jota voidaan pitää luovuuden ja uudistumisen edellytyksenä. On tärkeää, että myös epäonnistumiset osataan hyödyntää oppimiskokemuksena. Luottamus ilmenee vastuun kantamisena ja antamisena, sekä näkyy toisten arvostamisena ja kunnioittamisena. Tuloksia edellytetään, mutta samalla tiimeille annetaan vapaus päättää, miten niihin päästään.
Towards agile thinking and an agile operating model using Hackathon Case: Veikkaus
The objective of this master’s thesis was to reinforce the organization’s agility as a shared way of thinking and an operating model. The research objective was to investigate how agile thinking could be developed in the organization and what challenges it involves. The development objective of the thesis was to identify the challenges and opportunities related to agility. The Hackathon event aimed at increasing the employees’ knowledge about agile methods, learning about joint development in the form of an applied agile method, creating concrete solutions, and identifying development areas that enhance the efficiency and meaningfulness of the work. The target organization of the thesis was Veikkaus, where reinforcing agile thinking is part of the new strategy and the construction of strong corporate culture.
The knowledge base focuses on the concept of agility, its history and meaning in the organization. As the basis of agility, the realization of customer-oriented thinking in the organization is described. Agile thinking is based essentially on the generation of value to customers. Agile learning is discussed in the light of self-direction and teamwork. In addition to agile thinking and the related principles and values, the knowledge base describes the Scrum framework as an example of an agile method.
As a method of development, a Hackathon event, based on the Scrum framework, was organized, and thematic interviews were used as a method of analysis. The results of the study form an overview of the present and targeted level of agility within the organization. In addition, development measures that are experienced as important in order to increase agility were identified. Based on the knowledge base, the development task, and the data compiled on the basis of the thematic interviews, suggestions for improvement for the development of the organization’s agility and self-direction are presented.
The most essential measures in the target organization that emerged from the development task, were a reform of the operational planning process, the setting up of a developer network working across the boundaries of the organizational functions, and the development of a toolkit to support change in the organization’s culture. As suggestions for development, it is proposed that customer value should be enhanced by means of experimental culture and extended responsibility assigned to teams. It is also proposed that agile knowhow should be spread within the organization.
Among the perspectives of the study that have wider implications, factors of corporate culture can be raised. In a psychologically safe environment, an organization’s experimental culture is reinforced, and that can be considered a prerequisite for creativity and renewal. It is important that even failures can be used as learning experiences. Trust materializes in the way in which responsibility is borne and assigned, and as respect and valuation of others. Results are expected but, at the same time, teams are given the freedom to choose how they are attained.