Lääkehoidon toteutuminen Lostin alueen vanhuspalveluyksiköissä
Hölsä, Irina; Vuotila, Marja (2010)
Hölsä, Irina
Vuotila, Marja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061011960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010061011960
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lääkehoidon nykytilaa Lohjan, Siuntion, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (Lost) vanhuspalveluyksiköissä ja verrata nykytilaa teoriatietoon siten, että sen avulla yksiköihin voidaan tehdä lääkehoitosuunnitelmat. Opinnäytetyö on osa Lost-alueen Turvallisen lääkehoidon hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaiseman oppaan ”valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa” mukaan jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa työyksikössä tulisi olla lääkehoitosuunnitelma. Työn tuloksia apuna käyttäen tehdään Lost-alueelle ensin yhteinen lääkehoitosuunnitelma, jonka pohjalta työyksiköt tekevät heidän yksikkönsä lääkehoitoa vastaavat lääkehoitosuunnitelmat. Yhteisen lääkehoitosuunnitelman on tarkoitus valmistua kevään 2010 aikana.
Lääkehoitosuunnitelmassa tulee näkyä yksikön toiminta ja siellä toteutettava lääkehoito. Lääkehoitosuunnitelman tarkoitus lisätä potilasturvallisuutta sekä parantaa terveyspalvelujen laatua. Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on kehittää asenteita sekä toimintakulttuuria virheistä ja läheltäpiti – tilanteista oppimisessa sekä tukea avoimeen ja oppivaan yhteisöön.
Lost-alueen vanhuspalveluyksiköiden lääkehoidon nykytilasta kerättiin tietoa Webropol kyselylomakkeen avulla, jonka laati Lohjan kaupungin turvallinen lääkehoito -hankkeen hankekoordinaattori. Opinnäytetyössä verrattiin saatuja tutkimustuloksia hankittuun teoriatietoon, tulosten arvioinnissa käytettiin määrällistä analyysia suljettuihin kysymyksiin sekä laadullista sisällönanalyysia avoimiin kysymyksiin.
Tulosten mukaan yksiköissä on useita kehittämiskohteita ja yhtenäiset käytänteet lääkehoidon toteuttamiseksi ovat tarpeelliset, esimerkiksi lupakäytännöissä on paljon eroja yksiköiden välillä ja käytännössä poiketaan teoreettisen tiedon suosituksista. Lääkelupien voimassa olosta kolme yksikköä kertoi niiden olevan voimassa toistaiseksi ja kolmessa yksikössä ei asiasta ollut tietoa. Yksiköiden vastauksissa näkyi se, että toisissa yksiköissä on vähemmän sairaanhoitajia, jolloin lähihoitajien vastuu lääkehoidosta on suurempi.
Hankkeena tämä on ollut erittäin hyödyllinen ja ajankohtainen, koska laki velvoittaa, että jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä on oltava lääkehoitosuunnitelma. Vastausten perusteella yksiköihin tarvitaan lääkehoitosuunnitelman tuomat yhtenäiset käytänteet esimerkiksi lääkelupiin sekä siihen kuinka lääkehoidon vastuut yksiköissä jaetaan. Tämän opinnäytetyön toivotaan olevan tukena, kun projektikoordinaattori kokoaa Lost-alueen yhtenäistä lääkehoitosuunnitelmaa. Oppimisprosessina opinnäytetyön tekeminen on selkeyttänyt sairaanhoitajan roolia ja vastuuta lääkehoidon toteutuksessa sekä lääkehoidon merkitystä hoitotyössä.
Lääkehoitosuunnitelmassa tulee näkyä yksikön toiminta ja siellä toteutettava lääkehoito. Lääkehoitosuunnitelman tarkoitus lisätä potilasturvallisuutta sekä parantaa terveyspalvelujen laatua. Lääkehoitosuunnitelman tarkoituksena on kehittää asenteita sekä toimintakulttuuria virheistä ja läheltäpiti – tilanteista oppimisessa sekä tukea avoimeen ja oppivaan yhteisöön.
Lost-alueen vanhuspalveluyksiköiden lääkehoidon nykytilasta kerättiin tietoa Webropol kyselylomakkeen avulla, jonka laati Lohjan kaupungin turvallinen lääkehoito -hankkeen hankekoordinaattori. Opinnäytetyössä verrattiin saatuja tutkimustuloksia hankittuun teoriatietoon, tulosten arvioinnissa käytettiin määrällistä analyysia suljettuihin kysymyksiin sekä laadullista sisällönanalyysia avoimiin kysymyksiin.
Tulosten mukaan yksiköissä on useita kehittämiskohteita ja yhtenäiset käytänteet lääkehoidon toteuttamiseksi ovat tarpeelliset, esimerkiksi lupakäytännöissä on paljon eroja yksiköiden välillä ja käytännössä poiketaan teoreettisen tiedon suosituksista. Lääkelupien voimassa olosta kolme yksikköä kertoi niiden olevan voimassa toistaiseksi ja kolmessa yksikössä ei asiasta ollut tietoa. Yksiköiden vastauksissa näkyi se, että toisissa yksiköissä on vähemmän sairaanhoitajia, jolloin lähihoitajien vastuu lääkehoidosta on suurempi.
Hankkeena tämä on ollut erittäin hyödyllinen ja ajankohtainen, koska laki velvoittaa, että jokaisessa lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä on oltava lääkehoitosuunnitelma. Vastausten perusteella yksiköihin tarvitaan lääkehoitosuunnitelman tuomat yhtenäiset käytänteet esimerkiksi lääkelupiin sekä siihen kuinka lääkehoidon vastuut yksiköissä jaetaan. Tämän opinnäytetyön toivotaan olevan tukena, kun projektikoordinaattori kokoaa Lost-alueen yhtenäistä lääkehoitosuunnitelmaa. Oppimisprosessina opinnäytetyön tekeminen on selkeyttänyt sairaanhoitajan roolia ja vastuuta lääkehoidon toteutuksessa sekä lääkehoidon merkitystä hoitotyössä.