Vanhempien kokemuksia lapsen vasusta Liperin varhaiskasvatuksessa
Kettunen, Saara (2019)
Kettunen, Saara
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109074
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli tuoda esille vanhempien kokemuksia lapsen henkilökohtaisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta eli vasusta ja näin auttaa toimeksiantajaa vasuprosessin kehittämisessä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia vanhemmilla oli lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta, sen laatimisesta, sisällöstä, toteutumisesta ja arvioinnista. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin kolmesta Liperin kunnan päiväkodista teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui neljä vanhempaa. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten mukaan vanhempien kokemukset vasuprosessista olivat pääosin positiivisia. Vasukeskusteluissa tärkeimmäksi koettiin mahdollisuus keskustella rauhassa työntekijöiden kanssa lapsesta ja lapsen varhaiskasvatuksesta. Vanhemmat olivat tyytyväisiä siihen, että lapsen vasussa huomioitiin vanhempien toiveet ja lapsen kiinnostuksenkohteet. Vasussa sovittujen asioiden koettiin toteutuneen hyvin, ja vaikuttaneen positiivisesti lasten viihtymiseen päiväkodissa. Haastatteluissa selvisi, että vanhemmat kokivat työntekijöiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi osaksi vasuprosessia ja lapsen kehityksen tukemista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan päiväkodeissa vasuprosessin kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää lasten ja työntekijöiden kokemuksia va-suprosessista ja yksilöllisen vasun vaikutuksista lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen. Myös vanhempien tai työntekijöiden kokemuksia kasvatusyhteistyöstä voisi selvittää laa-jemmalla tutkimuksella.
Tulosten mukaan vanhempien kokemukset vasuprosessista olivat pääosin positiivisia. Vasukeskusteluissa tärkeimmäksi koettiin mahdollisuus keskustella rauhassa työntekijöiden kanssa lapsesta ja lapsen varhaiskasvatuksesta. Vanhemmat olivat tyytyväisiä siihen, että lapsen vasussa huomioitiin vanhempien toiveet ja lapsen kiinnostuksenkohteet. Vasussa sovittujen asioiden koettiin toteutuneen hyvin, ja vaikuttaneen positiivisesti lasten viihtymiseen päiväkodissa. Haastatteluissa selvisi, että vanhemmat kokivat työntekijöiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeäksi osaksi vasuprosessia ja lapsen kehityksen tukemista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää toimeksiantajan päiväkodeissa vasuprosessin kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää lasten ja työntekijöiden kokemuksia va-suprosessista ja yksilöllisen vasun vaikutuksista lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen. Myös vanhempien tai työntekijöiden kokemuksia kasvatusyhteistyöstä voisi selvittää laa-jemmalla tutkimuksella.