Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen
Koukku, Miia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358
Tiivistelmä
Tartuntatautilakia uudistettiin maaliskuussa 2018. Tämän seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajia velvoitettiin huolehtimaan potilastyössä olevien työntekijöiden rokotussuojasta, johon kuuluu myös vuosittainen kausi-influenssarokote. Tämä aiheutti runsaasti keskustelua potilasturvallisuudesta ja henkilöstön itsemääräämisoikeudesta rokotuksiinsa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuskäyttäytymiseen. Tavoitteena oli luoda kyselylomake, jolla koottua tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa rokotuskampanjointia tai rokotus-ohjausta ja -neuvontaa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle (N= 5429) lähetettiin Webropol-kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tuloksissa nousi esiin henkilöstön pääsääntöisesti myönteinen asenne influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi myös tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Jokaisessa ammattiryhmässä kaivattiin lisää tietoa rokotteen sisällöstä ja sen haittavaikutuksista. Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi. Epäröintiä rokottautumisen suhteen esiintyi, mutta silti rokotus otettiin. Työnantajan merkitys rokotuspäätöksen tekemisessä oli merkittävä, mutta viime kädessä yksilö kuitenkin päätti rokotuskäyttäytymisestään.
Kyselyä voidaan hyödyntää jatkossa myös valtakunnalliseen käyttöön. Se voisi olla toistettavissa määrävuosin tai tarpeen mukaan, jos henkilöstön rokotuskattavuudessa ilmenee laskua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuskäyttäytymiseen. Tavoitteena oli luoda kyselylomake, jolla koottua tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa rokotuskampanjointia tai rokotus-ohjausta ja -neuvontaa. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle (N= 5429) lähetettiin Webropol-kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tuloksissa nousi esiin henkilöstön pääsääntöisesti myönteinen asenne influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi myös tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Jokaisessa ammattiryhmässä kaivattiin lisää tietoa rokotteen sisällöstä ja sen haittavaikutuksista. Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi. Epäröintiä rokottautumisen suhteen esiintyi, mutta silti rokotus otettiin. Työnantajan merkitys rokotuspäätöksen tekemisessä oli merkittävä, mutta viime kädessä yksilö kuitenkin päätti rokotuskäyttäytymisestään.
Kyselyä voidaan hyödyntää jatkossa myös valtakunnalliseen käyttöön. Se voisi olla toistettavissa määrävuosin tai tarpeen mukaan, jos henkilöstön rokotuskattavuudessa ilmenee laskua.