Ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjaus Varhaispsykoosikeskuksessa
Raivio, Satu (2019)
Raivio, Satu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051510044
Tiivistelmä
Psykiatriset häiriöt alkavat tavallisesti nuoruudessa tai varhain aikuisiässä ja sairastuneilla esiintyy terveydellisiä riskitekijöitä. Psykoosiin sairastuneilla nuorilla on muuta väestöä suurempi riski menehtyä ennenaikaisesti sydän- ja verisuonisairauksiin, aineenvaihduntahäiriöihin kuten lihavuuteen tai diabetekseen, keuhkoahtaumatautiin, tiettyihin syöpiin sekä tartuntatauteihin. Tämä opinnäytetyö toimii osana fyysisen terveyden edistämisen kehityshanketta ensipsykoosien hoitoon erikoistuneessa psykiatrian avohoidon yksikössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) Varhaispsykoosikeskuksessa. Tarkoitus on koostaa ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen suositus. Tavoitteena on selvittää elämäntapaohjauksen nykytila sekä saada tietoa elämäntapaohjauksen tavoitetilasta ja siitä millaiset keinot tai menetelmät tukisivat ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjausta Varhaispsykoosikeskuksessa.
Kehittämistyön aineisto kerättiin learning cafe- ja ideariihi-menetelmien avulla työpajoissa, joihin osallistuivat koko moniammatillinen työryhmä. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Elämäntapaohjauksen nykytilassa korostuvat henkilökunnan vastuu elämäntapaohjauksesta, elämäntapaohjauksen merkityksellisyys, keinot ja haasteet. Tavoitetilan mukaan merkityksellistä on aika, riittävä koulutus ja resurssitoiveina ravitsemusterapeutin, liikuntaterapeutin ja kokemusasiantuntijan liittyminen osaksi moniammatillista työryhmää. Toteuttamiskelpoisena menetelmänä todettiin elintapaohjausryhmän perustaminen. Keskeisenä tuloksena on ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen suositus ravitsemukseen ja liikuntaan. Jatkokehittäminen tapahtuu ravitsemusterapeutin resurssin pilotoinnilla HUS Psykiatrian psykoosi- ja oikeuspsykiatrian linjalla, jossa erityisesti ensipsykoosipotilaiden huomiointi on tärkeää. Ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen systemaattisen interventiomallin pilotointi, arviointi ja edelleen kehittäminen tulee jatkumaan Varhaispsykoosikeskuksessa. Pilotointia tulee arvioida ja mallintaa sellaiseksi, että elämäntapaohjaus vahvistuu osaksi ensipsykoosipotilaan hoitokulttuuria myös Suomessa. Ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen suositus ravitsemuksen ja liikunnan osalta voisi olla levitettävissä muualle Suomeen ensipsykoosipotilaiden hoidon yksiköihin.
Kehittämistyön aineisto kerättiin learning cafe- ja ideariihi-menetelmien avulla työpajoissa, joihin osallistuivat koko moniammatillinen työryhmä. Aineisto analysoitiin sisällön erittelyn avulla. Elämäntapaohjauksen nykytilassa korostuvat henkilökunnan vastuu elämäntapaohjauksesta, elämäntapaohjauksen merkityksellisyys, keinot ja haasteet. Tavoitetilan mukaan merkityksellistä on aika, riittävä koulutus ja resurssitoiveina ravitsemusterapeutin, liikuntaterapeutin ja kokemusasiantuntijan liittyminen osaksi moniammatillista työryhmää. Toteuttamiskelpoisena menetelmänä todettiin elintapaohjausryhmän perustaminen. Keskeisenä tuloksena on ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen suositus ravitsemukseen ja liikuntaan. Jatkokehittäminen tapahtuu ravitsemusterapeutin resurssin pilotoinnilla HUS Psykiatrian psykoosi- ja oikeuspsykiatrian linjalla, jossa erityisesti ensipsykoosipotilaiden huomiointi on tärkeää. Ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen systemaattisen interventiomallin pilotointi, arviointi ja edelleen kehittäminen tulee jatkumaan Varhaispsykoosikeskuksessa. Pilotointia tulee arvioida ja mallintaa sellaiseksi, että elämäntapaohjaus vahvistuu osaksi ensipsykoosipotilaan hoitokulttuuria myös Suomessa. Ensipsykoosipotilaan elämäntapaohjauksen suositus ravitsemuksen ja liikunnan osalta voisi olla levitettävissä muualle Suomeen ensipsykoosipotilaiden hoidon yksiköihin.