Pilaantuneiden maa-alueiden ja isännättömien riskikohteiden kartoitus 2019 : Heinolan kaupunki

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa pilaantuneet alueet ja riskikohteet Heinolan kaupungille sekä selvittää isännättömien kohteiden tutkimus- ja kunnostustoimien rahoitusmahdollisuuksia olemassa olevien valtakunnallisten hankkeiden ja hankerahastojen kautta. Hankerahoitusratkaisujen osalta selvitettiin lainsäädännön perusteita niiden taustalla, hankkeiden toimintaperiaatteita sekä tutkimus- ja kunnostusprosessien kulkua. Työtä taustoitettiin selvittämällä maaperän pilaantuneisuuden historiaa yleisesti ja Heinolan alueella. Työssä perehdyttiin siihen, millaista maaperän pilaantuneisuutta on aiheutunut eri toimialoilla, eri aikakausina ja eri haitta-aineista. Erityisen riskin aiheuttavat muun muassa riskitoimintojen sijoittuminen pohjavesialueelle ja sellaiset haitta-aineet, jotka ovat erityisen pysyviä tai kulkeutuvia. Erilaisia puhdistustoimia riskienhallintakeinoina on toteutettu Heinolassa 36 pilaantuneen maa-alueen kohteessa, lisäksi kaavoitusratkaisuilla on ollut ja tulee olemaan tärkeä osa kestävän kehityksen riskienhallinnassa pilaantuneiden maa-alueiden kohdalla. Valtionhallinnon ylläpitämään Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI-tietojärjestelmä) on merkitty pilaantuneita tai mahdollisesti pilaantuneita kohteita Heinolasta 134 kpl vuoteen 2019 mennessä, joista suurin osa vuonna 2003 toteutetun kartoituksen perusteella. Lainsäädännön kehittyminen on osaltaan vaikuttanut siihen, milloin pilaantuneisuutta on aiheutunut, mutta myös vastuun kohdentumiseen pilaantuneisuuden tutkimus- ja kunnostustoimien kustannuksista aiheuttajalle, maanomistajalle tai kunnalle. Ympäristöministeriön pilaantuneiden maiden riskienhallintastrategian (2015) mukaan kiireellisiä ulkopuolista rahoitusta vaativia pilaantuneita maa-alueita on Suomessa yli 800. Tässä kartoituksessa lisätarkastelua vaativia löytyi yhteensä 32, joista pohjavesialueelle sijoittuvia riskikohteita on seitsemän.