Lapsen ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen liikunnan avulla kolmannella sektorilla

Abstract

Opinnäytteen tavoitteena oli kehittää IF Kungenin (Internationella Färdigheter Kungen rf) toiminnassa mukana oleville lapsille suunnattuja liikuntapalveluja ja sitä kautta tukea eri sosioekonomisen taustan omaavia lapsia sekä heidän perheitään kolmannella sektorilla. IF Kungen tekee lapsi- ja nuorisotyötä liikuntaa työkaluna käyttäen. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten 5-10-vuotiaiden lasten vanhemmat kokivat lapsensa matalan kynnyksen liikuntaharrastuksen tukevan lapsen ja perheen osallisuutta, hyvinvointia. Heiltä kysyttiin myös, miten toimintaa tulisi kehittää heidän näkökulmastaan. Lasten osalta tarkasteltiin, miten he kokivat fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja materiaalisen hyvinvoinnin harrastustoiminnassa. Heiltä kysyttiin myös, mikä harrastamisessa on mielekästä. Ohjaajien osalta tarkasteltiin, miten he näkevät harrastustoiminnan neljän eri ulottuvuuden kautta. Heiltä kysyttiin lisäksi, miten he kokevat voivansa kehittää toimintaa tukemaan lapsiperheitä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen tavoitteena oli avata lukijalle työssä käytettyjen käsitteiden avulla yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien ja eri sektoreilla tapahtuvien asioiden välisiä suhteita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena. Työssä on yksilöhaastateltu neljää ohjaajaa ja neljää vanhempaa/huoltajaa. Lapset on haastateltu kolmessa kahden lapsen ryhmässä. Aineistot on analysoitu teoriaohjaavalla analyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmat kokivat rahan, ajankäytön ja monilapsisuuden olevan este monipuoliselle harrastamiselle. Harrastuksen koettiin olevan pääosin sosiaalisesti ja psyykkisesti hyödyllinen lapselle ja perheelle. Lapset saavat harrastuksen kautta itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja. Vanhemmat saavat myös olla osa ryhmää ja keskittyä harrastuksessa lapsen kanssa olemiseen. Heidän näkökulmastaan harrastustoimintaa tulisi yhdistää myös koulu ja päiväkotipäivien yhteyteen. Vanhemmat/huoltajat toivoivat liikuntaharrastuksen olevan leikinomaista. Lapset kokivat, että liikuntaharrastuksesta tulee hyvä olo ja kaikki ovat kavereita keskenään. Monilapsisten perheiden lapset osasivat kertoa ajan puutteen olevan esteenä mieleiselle harrastukselle. Ohjaajien tulokset osoittivat, että verkostoitumista tarvitaan eri sektoreiden toimijoiden kesken ja monikulttuurisuustyötä tulee kehittää IF Kungenin toiminta-alueella. Ohjaajat näkivät, että hyvinvoinnin ulottuvuuksissa kaikki osa-alueet olivat yhtä tärkeitä. Heidän näkökulmastaan liikunnan avulla voidaan vaikuttaa kaikkiin hyvinvoinnin ulottuvuuksiin ja materiaalisia esteitä voidaan poistaa verkostoyhteistyöllä. Opinnäytteestä syntyneen tiedon pohjalta lähdetään kehittämään monikulttuurisuustyötä ja luomaan materiaalia toiminnan tueksi, koska sille on tutkimuksen myötä ilmennyt selkeä tarve. Yhteistyökumppanit ovat myös selkiytyneet opinnäytetyön tekemisen kautta. Saatua tietoa on mahdollista hyödyntää verkostoyhteistyössä ja uusien toimintamallien sekä harrastuksen sisällön suunnittelussa.