Osaaminen ja hiljainen tietämys Kajaanin seudun sairaalassa - jaettu asiantuntijuus

Abstract

Kainuussa toteutettiin hoitotyön osaamisen johtamisen projekti 2006 - 2007. Hankkeen viitekehyksenä oli osaamisen johtaminen. Projektin myötä osaamisen kehittäminen on osa maakunta -kuntayhtymän strategista toimintaa,lisäksi se on kytketty työyksiköiden vuosisuunnitelmaan. Tässä kehittämis- työssä tarkasteltiin osaamista ja asiantuntijahoitajien hiljaista tietämystä Kajaanin seudun sairaalassa. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena,joka muodostui kolmesta syklistä, jotka raportoitiin tutkimuksessa erillisinä lukuina. Ensimmäisen syklin tarkoituksena oli määritellä ja kuvata Kajaanin seudun sairaalan keskeiset osaamiset työntekijöiden itsensä nimeäminä. Johtamisen teoreettisena viitekehyksenä oli strategialähtöinen osaamisen johtaminen Tutkimusaineisto kerättiin osaamiskyselynä. Ensimmäisessä syklissä tuloksena nimettiin ja kuvattiin osaamiset, joiden pohjalta laadittiin osaamiskartoituslomake. Työntekijöiden itsensä nimeämistä osaamisista nimettiin strategisiksi osaamisiksi: kuntouttava hoitotyö, aseptinen toiminta ja infektion torjunta, saattohoito, dementiapotilaan hoitotyö, turvallinen kotiutus, kirjallinen ja suullinen raportointi, näyttöön perustuva hoitotyö, opetus- ja ohjausosaaminen ja lääkehoidon osaaminen. Kehittämiskohteiksi nimettiin: kuntouttava hoitotyö, dementiapotilaan hoitotyö, lääkehoidon osaaminen ja kirjallinen ja suullinen raportointi. Toisen syklin tarkoituksena oli selvittää, millaisena osaamisena asiantuntijahoitajien hiljainen tietämys näyttäytyy heidän itsensä kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmässä tapahtuvana teemahaastatteluna ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että asiantuntija- hoitajien hiljainen tietämys osaamisessa ilmenee: 1) asiaankuuluvana tietämyksenä, joka muodostuu kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia, kliinisestä tiedosta ja taidosta sekä asiantuntevista hoitokäytännöistä, 2)tilannesidonnaisena kykynä toimia, joka ilmenee käytännöllisenä päättelytaitona, ongelmanratkaisutaitona ja vuorovaikutustaitona ja 3)luottamuksen ja varmuuden tunteena, joka ilmenee itseluottamuksena, empaattisuutena ja kohtaamisena hoitotilanteissa. Kolmannessa syklissä selvitettiin, miten asiantuntijahoitajille muodostuu hiljaista tietoa ja miten sitä jaetaan työyhteisössä. Aineisto kerättiin samassa teemahaastattelussa kuin toisen syklin aineisto. Aineisto luokiteltiin uuden tiedon muodostumisen mallin vaiheiden avulla. Mallista käytetään nimeä SECI-malli, joka sisältää neljä erilaista tiedonmuunnos vaihetta: sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistely ja sisäistäminen. Asiantuntijahoitajien haastatteluaineistosta tulivat esille kaikki mallin neljä eri vaihetta. Tuloksia tarkasteltiin jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta, jossa tavoitteena on hiljaisen tietämyksen jakaminen ja uuden tietämyksen luominen. Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää Kajaanin seudun sairaalan osaamisen kehittämisessä ja perehdytyksessä, kun työyhteisöissä mietitään keinoja hiljaisen tietämyksen jakamiseen.

A nursing competence management project was carried o ut in Kainuu between 2006 and 2007. The framework for the project was competence management. The project introduced competence development into the strategic activities of the Joint Authority of Kainuu Region, and it was also connected to the annual plans of various departments. This Master's thesis studies competence and expert nurses' tacit knowledge at Kajaani Regional Hospital. The thesis was carried out as an action research consisting of three cycles which were reported as separate chapters in the study. The purpose of the first cycle was to define and describe the key competences as Kajaani Regional Hospital as named by the employees themselves. Strategy-based competence management was the theoretical frame reference. The research material was collected with a competence questionnaire. As a result of the first cycle, competences were named, described and used to create a competence survey form. From the competences named by the employees, the following were named as strategic competences: rehabilitative care, aseptic measures and infection prevention, hospice care, dementia patient care, safe discharge from hospital, written and oral reporting, evidence-based nursing care, teaching and counselling competence and medicinal care. The following were listed as areas of improvement: rehabilitative care, dementia patient care, medicinal care, and written and oral reporting. The purpose of the second cycle was to establish how the tacit knowledge of expert nurses was visible as experienced by them. The research material was collected through a group theme interview and analysed by content analysis. The results indicate that the tacit knowledge of expert nurses is visible as 1) relevant knowledge consisting of the ability to visualise contexts, clinical knowledge and skill, and expert care practices, 2) a contextual ability for working, seen in practical deduction skills, problem solving and interaction, and 3) a sense of trust and security, demonstrated as self-confidence, empathy and interaction with patients. The third cycle analysed how expert nurses gathered tacit knowledge and how it is shared in the work community. The material was collected during the same interview as the material for the second cycle. The material was categorised using the stages of the knowledge creation process model which referred to as the SECI model having the following, four stages: socialization, externalization, combination, and internalization. The interviews with expert nurses displayed all four stages of knowledge creation. The results are viewed from the perspective of shared expertise, with sharing tacit knowledge and creation of new knowledge as goals. The results from this thesis may be used for competence development and initiation when studying methods for sharing tacit knowledge in Kajaani Regional Hospital.