Ulkoisen toimintaympäristön muutosten turvallisuusvaikutukset Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon
Seppälä, Aleksi (2019)
Seppälä, Aleksi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110933
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052110933
Tiivistelmä
Toimintaympäristöt muuttuvat teknologian kehityksen megatrendin ansiosta todella nopeasti. Teknologia kehittyy sen mukaisesti, mihin ihmisten perustuvat arvonsa ja mitä he tarvitsevat. Mutta uudet teknologiset innovaatiot muokkaavat myös ihmisiä sekä yhteiskunnan tapoja työskennellä, opiskella ja elää. Voimakkaita taustavoimia kehittymisen tarpeisiin ovat myös ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi. Toimintatavat muuttuvat ja kehittyvät hyvinvoivan yhteiskunnan säilyttämiseksi. Muutokset kuitenkin tuovat omat uudet riskit ja uhat, joihin tämä opinnäytetyö keskittyy.
Toimintaympäristöä lähdettiin tutkimaan toimeksiantajan, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (jäljempänä ”Tukes”), näkökulmasta keskittyen niihin muutosvoimiin ja kehityssuuntiin, jotka luovat toimeksiantajan organisaatioon kohdistuvia riskejä. Tekemällä tällaisen muutostekijöiden vaikutusten arvioinnin opinnäytetyö esittää toimeksiantajaorganisaatiolle, että erilaisten skenaarioiden ja muutosten ennakointi sekä tulevaisuuden luotaaminen tarjoavat organisaatiolle mahdollisuuden kartoittaa riskejä ja uhkia ennakoivasti.
Uuden tutkimustiedon saavuttamiseksi tietoa kerättiin haastattelemalla asiantuntijoita teemojen mukaisesti. Haastattelujen kysymysten teemat perustuivat megatrendeihin, muutosvoimiin, kehityssuuntiin, turvallisuuteen sekä varautumiseen. Monet teemat, joita teoreettisessa viitekehyksessä esiintyi, toistuivat, mutta myös uutta ja tarkempaa tietoa onnistuttiin keräämään. Kerätty tieto teemoitettiin sisällön analyysillä, jonka pohjalta johtopäätökset voitiin tehdä teoreettisen viitekehyksen pohjustamana.
Haastatteluista keskeisiksi tuloksiksi paljastui teknologisista kehityksistä erityisesti digitalisaatio, ilmastonmuutoksen luomat vaikutukset yhteiskuntaan, viranomaisiin ja kansalaisiin kohdistuvat hybridi- ja informaatiovaikuttamisen muodot, yhteiskunnassa käynnissä oleva eriarvoistumisesta ja polarisaatiosta johtuva viranomaisluottamuksen lasku sekä monialaiset uudet innovaatiot. Nämä trendit, muutosvoimat ja ilmiöt luovat erilaisia riskejä ja uhkia Tukesin toimintaympäristöön joko yksistään tai kahden tai useamman teeman yhteisvaikutuksesta. Johtopäätöksissä on käsitelty toimintaympäristössä esiintyviä teemoja tai ilmiöitä, näiden luomat riskit ja uhat sekä ilmiöiden yhteisvaikutusten luomia muutoksia, jotka luovat jälleen omat riskinsä.
Jokaisen viraston tai julkisen sektorin toimijan olisi hyvä luoda tällainen toimintaympäristön arviointi, analyysi tai kartoitus. Tämä työ on vasta ensimmäinen askel Tukesin ulkoisen toimintaympäristön muutosten tutkimisesta keskittyen näkökulmaltaan turvallisuusasioihin. Ympäristöä voi ja tulisi tutkia vielä jatkossakin ja arvioida myös oman organisaation kykenevyyttä tai tarpeita vaikuttaa ympäristön muutoksiin muutenkin kuin vain varautumalla niihin. Toimintaympäristöön kuuluu niin useita sisäisiä kuin ulkoisia muutosvoimia, joiden kaikkien kartoittaminen on lähes mahdotonta, mutta organisaation kannalta kuitenkin opettavaista ja hyödyllistä.
Toimintaympäristöä lähdettiin tutkimaan toimeksiantajan, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (jäljempänä ”Tukes”), näkökulmasta keskittyen niihin muutosvoimiin ja kehityssuuntiin, jotka luovat toimeksiantajan organisaatioon kohdistuvia riskejä. Tekemällä tällaisen muutostekijöiden vaikutusten arvioinnin opinnäytetyö esittää toimeksiantajaorganisaatiolle, että erilaisten skenaarioiden ja muutosten ennakointi sekä tulevaisuuden luotaaminen tarjoavat organisaatiolle mahdollisuuden kartoittaa riskejä ja uhkia ennakoivasti.
Uuden tutkimustiedon saavuttamiseksi tietoa kerättiin haastattelemalla asiantuntijoita teemojen mukaisesti. Haastattelujen kysymysten teemat perustuivat megatrendeihin, muutosvoimiin, kehityssuuntiin, turvallisuuteen sekä varautumiseen. Monet teemat, joita teoreettisessa viitekehyksessä esiintyi, toistuivat, mutta myös uutta ja tarkempaa tietoa onnistuttiin keräämään. Kerätty tieto teemoitettiin sisällön analyysillä, jonka pohjalta johtopäätökset voitiin tehdä teoreettisen viitekehyksen pohjustamana.
Haastatteluista keskeisiksi tuloksiksi paljastui teknologisista kehityksistä erityisesti digitalisaatio, ilmastonmuutoksen luomat vaikutukset yhteiskuntaan, viranomaisiin ja kansalaisiin kohdistuvat hybridi- ja informaatiovaikuttamisen muodot, yhteiskunnassa käynnissä oleva eriarvoistumisesta ja polarisaatiosta johtuva viranomaisluottamuksen lasku sekä monialaiset uudet innovaatiot. Nämä trendit, muutosvoimat ja ilmiöt luovat erilaisia riskejä ja uhkia Tukesin toimintaympäristöön joko yksistään tai kahden tai useamman teeman yhteisvaikutuksesta. Johtopäätöksissä on käsitelty toimintaympäristössä esiintyviä teemoja tai ilmiöitä, näiden luomat riskit ja uhat sekä ilmiöiden yhteisvaikutusten luomia muutoksia, jotka luovat jälleen omat riskinsä.
Jokaisen viraston tai julkisen sektorin toimijan olisi hyvä luoda tällainen toimintaympäristön arviointi, analyysi tai kartoitus. Tämä työ on vasta ensimmäinen askel Tukesin ulkoisen toimintaympäristön muutosten tutkimisesta keskittyen näkökulmaltaan turvallisuusasioihin. Ympäristöä voi ja tulisi tutkia vielä jatkossakin ja arvioida myös oman organisaation kykenevyyttä tai tarpeita vaikuttaa ympäristön muutoksiin muutenkin kuin vain varautumalla niihin. Toimintaympäristöön kuuluu niin useita sisäisiä kuin ulkoisia muutosvoimia, joiden kaikkien kartoittaminen on lähes mahdotonta, mutta organisaation kannalta kuitenkin opettavaista ja hyödyllistä.