Designing a Living Lab concept for the City of Vaasa
Sillanpää, Sara (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211394
Tiivistelmä
Pysyäkseen elinvoimaisina kaupunkien on kyettävä innovoimaan ja kehittämään asukkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita. Kehittääkseen kestäviä palveluita ja laadukkaita ratkaisuita niin asumisen, liikkumisen, kuin teknologian saralla, kaupunkien ja kuntien on osallistettava eri sidosryhmiä mukaan kehittämistyöhön entistä aktiivisemmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää living lab -konsepti Vaasan kaupungin tarpeisiin yhteistyön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä uudella Ravilaakson asuinalueella. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten eri sidosryhmät voisivat toimia yhteistyössä kaupungin asuinalueen kehittämiseksi, niin palveluiden kuin asumis- ja tilaratkaisuiden osalta. Vaasan kaupungille kehitetty living lab -konsepti perustuu verkostossa toimivien sidosryhmien edustajien roolien, resurssien ja toimenpiteiden kirkastamiseen ja viestimiseen. Kaupunki voi hyödyntää konseptia jatkossa kaupungin palveluiden kehittämisessä, sekä eri sidosryhmien ja asukkaiden osallistamisessa esimerkiksi asuinalueiden kehittämiseen.
Opinnäytetyön tietoperustassa keskusteltiin avoin innovaatio- ja living lab -käsitteistä, toi-mijat-resurssit-toimenpiteet (actors-resources-activities, ARA) -mallista sekä muotoiluajattelusta. Konseptin kehittämistyössä sovellettiin palvelumuotoiluprosessia ja metodeina käytettiin benchmark -caseja, haastatteluita kaupungin edustajien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa ja yhteiskehittämisen työpajaa sidosryhmien edustajien kanssa. Living lab -konsepti yhdistää tietoperustan annin kehittämistyön aikana kerätyn aineiston analyysituloksiin.
Living lab -konsepti perustuu verkostossa olevien sidosryhmien edustajien toimintaan, roolehin ja resursseihin. Jotta living lab voidaan viedä konseptista käytäntöön, on valittava temaattiset kehitysprojektit Ravilaakson tai Vaasan alueelta, esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen tai teknologisiin ratkaisuihin tähtääviä teemaprojekteja. Näiden temaattisten projektien kautta voidaan organisoida pienimuotoisia pilottihankkeita, jotka tuovat living lab -konseptin käytännön tasolle. Onnistuakseen living lab tarvitsee resursseja, erilaisia sidosryhmiä niin julkiselta, yksityiseltä, kolmannen sektorin sekä kaupunkilaisten puolelta, ja sisäistä kulttuuri-, toimintatapa- ja organisaation muutosta kaupungilta. Konseptin implementoinnin jälkeen olisi tarpeen tutkia, miten living lab -konseptin avulla toteutettu teemaprojekti ja sen tulokset eroavat perinteisestä kaupunkisuunnittelun projektista ja kuinka nämä voidaan mahdollisesti yhdistää.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää living lab -konsepti Vaasan kaupungin tarpeisiin yhteistyön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä uudella Ravilaakson asuinalueella. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten eri sidosryhmät voisivat toimia yhteistyössä kaupungin asuinalueen kehittämiseksi, niin palveluiden kuin asumis- ja tilaratkaisuiden osalta. Vaasan kaupungille kehitetty living lab -konsepti perustuu verkostossa toimivien sidosryhmien edustajien roolien, resurssien ja toimenpiteiden kirkastamiseen ja viestimiseen. Kaupunki voi hyödyntää konseptia jatkossa kaupungin palveluiden kehittämisessä, sekä eri sidosryhmien ja asukkaiden osallistamisessa esimerkiksi asuinalueiden kehittämiseen.
Opinnäytetyön tietoperustassa keskusteltiin avoin innovaatio- ja living lab -käsitteistä, toi-mijat-resurssit-toimenpiteet (actors-resources-activities, ARA) -mallista sekä muotoiluajattelusta. Konseptin kehittämistyössä sovellettiin palvelumuotoiluprosessia ja metodeina käytettiin benchmark -caseja, haastatteluita kaupungin edustajien ja kolmannen sektorin edustajien kanssa ja yhteiskehittämisen työpajaa sidosryhmien edustajien kanssa. Living lab -konsepti yhdistää tietoperustan annin kehittämistyön aikana kerätyn aineiston analyysituloksiin.
Living lab -konsepti perustuu verkostossa olevien sidosryhmien edustajien toimintaan, roolehin ja resursseihin. Jotta living lab voidaan viedä konseptista käytäntöön, on valittava temaattiset kehitysprojektit Ravilaakson tai Vaasan alueelta, esimerkiksi asumiseen, liikkumiseen tai teknologisiin ratkaisuihin tähtääviä teemaprojekteja. Näiden temaattisten projektien kautta voidaan organisoida pienimuotoisia pilottihankkeita, jotka tuovat living lab -konseptin käytännön tasolle. Onnistuakseen living lab tarvitsee resursseja, erilaisia sidosryhmiä niin julkiselta, yksityiseltä, kolmannen sektorin sekä kaupunkilaisten puolelta, ja sisäistä kulttuuri-, toimintatapa- ja organisaation muutosta kaupungilta. Konseptin implementoinnin jälkeen olisi tarpeen tutkia, miten living lab -konseptin avulla toteutettu teemaprojekti ja sen tulokset eroavat perinteisestä kaupunkisuunnittelun projektista ja kuinka nämä voidaan mahdollisesti yhdistää.