Kanta-asiakassovelluksen toiminnallinen määrittely
Ek, Mari (2010)
Ek, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010041
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia määrittelyprosessia. Formlek Oy on keksinyt uuden kanta-asiakasformaatin, josta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa sovellus. Sovellusidea on uusi, eikä siitä ole olemassa aikaisempaa versiota. Sovelluksen toimintatarkoituksena on tehostaa ja helpottaa markkinointia.
Tavoitteena oli löytää olennaiset vaatimukset kanta-asiakassovellusformaatista ja muuntaa ne toiminnallisen määrittelydokumentin muotoon. Toiminnallisen määrittelyn tavoitteena oli tuottaa määrittelydokumentti, joka kuvaa toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Teoria tiedon pohjalta luotiin uutta tietoa ja hyödynnettiin sitä kanta-asiakassovelluksen toiminnallisessa määrittelyssä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu ohjelmistokehityksen vaiheista, menetelmistä ja työkaluista.
Työn käytännön osuudessa määrittelydokumentti luotiin perustuen IEEE(the Institute of Electrical and Electronics Engineers)-830–standardiin. Tämä standardi määrittelee toiminnalliselle määrittelylle sisällysluettelon. UML (Unified Modeling Language) on graafinen mallinnuskieli, jonka avulla voidaan tehdä kaavioita ja malleja. UML-tekniikkaa hyödynnettiin toiminto- ja käyttötapauskaavioiden luomisessa. Kaavioiden tueksi kirjoitettiin tekstimuotoiset selitykset. Tietokannan määrittelyssä käytettiin relaatiomallia. Käyttöliittymän määrittelyssä ja suunnittelussa käytettiin hyödyksi parhaita käytettävyyden ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä.
Lopputuloksena syntyi toiminnallinen määrittelydokumentti ja tavoitteet saavutettiin. Toimeksiantaja hyväksyi dokumentin, minkä jälkeen se versioitiin numeroksi yksi. Dokumenttia on tarkoitus hyödyntää suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa. Toiminnallinen määrittelydokumentti on liitteessä 1.
Tutkimuksen ymmärsin määrittelyprosessin ja dokumentoinnin merkityksen ohjelmistokehityksessä. Lopputulos onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja toimeksiantaja antoi positiivista palautetta tehdystä työstä.
Tavoitteena oli löytää olennaiset vaatimukset kanta-asiakassovellusformaatista ja muuntaa ne toiminnallisen määrittelydokumentin muotoon. Toiminnallisen määrittelyn tavoitteena oli tuottaa määrittelydokumentti, joka kuvaa toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset.
Tutkimuksen menetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Teoria tiedon pohjalta luotiin uutta tietoa ja hyödynnettiin sitä kanta-asiakassovelluksen toiminnallisessa määrittelyssä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu ohjelmistokehityksen vaiheista, menetelmistä ja työkaluista.
Työn käytännön osuudessa määrittelydokumentti luotiin perustuen IEEE(the Institute of Electrical and Electronics Engineers)-830–standardiin. Tämä standardi määrittelee toiminnalliselle määrittelylle sisällysluettelon. UML (Unified Modeling Language) on graafinen mallinnuskieli, jonka avulla voidaan tehdä kaavioita ja malleja. UML-tekniikkaa hyödynnettiin toiminto- ja käyttötapauskaavioiden luomisessa. Kaavioiden tueksi kirjoitettiin tekstimuotoiset selitykset. Tietokannan määrittelyssä käytettiin relaatiomallia. Käyttöliittymän määrittelyssä ja suunnittelussa käytettiin hyödyksi parhaita käytettävyyden ja käyttäjälähtöisiä menetelmiä.
Lopputuloksena syntyi toiminnallinen määrittelydokumentti ja tavoitteet saavutettiin. Toimeksiantaja hyväksyi dokumentin, minkä jälkeen se versioitiin numeroksi yksi. Dokumenttia on tarkoitus hyödyntää suunnittelussa, toteutuksessa ja testauksessa. Toiminnallinen määrittelydokumentti on liitteessä 1.
Tutkimuksen ymmärsin määrittelyprosessin ja dokumentoinnin merkityksen ohjelmistokehityksessä. Lopputulos onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja toimeksiantaja antoi positiivista palautetta tehdystä työstä.