Energiankulutus eritasoisella rakennusautomaatiolla varustetuissa rivitalokiinteistöissä
Juntunen, Teemu (2010)
Juntunen, Teemu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710668
Tiivistelmä
Nousevat energiakustannukset ja kiristyvät rakentamista ohjailevat normit johtavat kiinteistönomistajia energiatehokkaampaan toimintaan. Valtaosa kiinteistöstä aiheutuvista kustannuksista syntyy käytön aikana. Näistä kustannuksista suurin osa on välttämättömiä rakennuksessa harjoitettavan toiminnan kannalta, mutta myös huomattava osa on sellaisia, jotka pystyttäisiin välttämään ilman, että toiminta siitä millään tavalla kärsisi. Kysymys paljonko auto kuluttaa sadalla voidaan muuttaa rakennuksen ollessa kyseessä muotoon, paljonko rakennus kuluttaa vuoden aikana. Ja taloudellista ajotapaa voidaan verrata rakennuksen taloudelliseen ylläpitoon.
Työn tilaaja, kiinteistöosakeyhtiö Kajaanin Pietari, on alkanut muuttaa ajotapaansa energiataloudellisemmaksi ja sitä on alkanut kiinnostaa, ollaanko kehityksessä menossa oikeaan suuntaan ja onko mahdollisia vaikutuksia jo nähtävissä. Tässä työssä tutkittiin rivitalokiinteistöjen energiankulutuksia ja kiinteistönhoitoa Kajaanin Pietarin ja Iisalmessa toimivan kiinteistöosakeyhtiö Petterinkulman välillä. Pietarin kiinteistöt on varustettu DDC-säätöautomatiikalla, jonka ohjaus ja valvonta hoidetaan keskitetysti. Yhtiö on ottanut käyttöönsä myös kulutus-seurantaohjelman, joka kerää kaikki kulutustiedot automaattisesti suoraan seurattavilta mittareilta. Petterinkul-massa luotetaan perinteisiin järjestelmiin, joita hallitaan kiinteistökohtaisesti ja mittarit luetaan manuaalisesti. Tutkimuksella pyrittiin saamaan selville, mitä hyötyä käytettävät järjestelmät tuovat ja onko niillä vaikutusta kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Kulutustiedot normeerattiin ja muutettiin ominaiskulutuksiksi, jonka jälkeen suoritettiin vertailu yhtiöiden kes-ken. Lämmönkulutus oli molemmissa yhtiöissä lähellä toisiaan, mutta sähköä ja vettä Pietarilla kului enemmän. Tuloksista on nähtävissä, että Pietarin kiinteistöjen välillä on suurempi hajonta kuin Petterinkulmalla, kun verra-taan lämmön ja sähkön kulutuksia. Pietarilla on ominaiskulutukseltaan sekä vähän kuluttavia että erittäin paljon kuluttavia kohteita, kun Petterinkulmalla kulutus on tasaisemmin lähellä valtakunnallista keskitasoa.
Työssä ei huomioitu esimerkiksi rakennuksen vaipan kautta tapahtuvan lämpöhäviön aiheuttamia eroja lämpö-energian kulutuksissa, vaan vertailuun valitut rakennukset olivat samantyyppisiä, samalla lämmitysmuodolla varustettuja ja rakennettu aikavälillä 1980-luvun alusta 1990-luvun loppuun.
Työn tilaaja, kiinteistöosakeyhtiö Kajaanin Pietari, on alkanut muuttaa ajotapaansa energiataloudellisemmaksi ja sitä on alkanut kiinnostaa, ollaanko kehityksessä menossa oikeaan suuntaan ja onko mahdollisia vaikutuksia jo nähtävissä. Tässä työssä tutkittiin rivitalokiinteistöjen energiankulutuksia ja kiinteistönhoitoa Kajaanin Pietarin ja Iisalmessa toimivan kiinteistöosakeyhtiö Petterinkulman välillä. Pietarin kiinteistöt on varustettu DDC-säätöautomatiikalla, jonka ohjaus ja valvonta hoidetaan keskitetysti. Yhtiö on ottanut käyttöönsä myös kulutus-seurantaohjelman, joka kerää kaikki kulutustiedot automaattisesti suoraan seurattavilta mittareilta. Petterinkul-massa luotetaan perinteisiin järjestelmiin, joita hallitaan kiinteistökohtaisesti ja mittarit luetaan manuaalisesti. Tutkimuksella pyrittiin saamaan selville, mitä hyötyä käytettävät järjestelmät tuovat ja onko niillä vaikutusta kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Kulutustiedot normeerattiin ja muutettiin ominaiskulutuksiksi, jonka jälkeen suoritettiin vertailu yhtiöiden kes-ken. Lämmönkulutus oli molemmissa yhtiöissä lähellä toisiaan, mutta sähköä ja vettä Pietarilla kului enemmän. Tuloksista on nähtävissä, että Pietarin kiinteistöjen välillä on suurempi hajonta kuin Petterinkulmalla, kun verra-taan lämmön ja sähkön kulutuksia. Pietarilla on ominaiskulutukseltaan sekä vähän kuluttavia että erittäin paljon kuluttavia kohteita, kun Petterinkulmalla kulutus on tasaisemmin lähellä valtakunnallista keskitasoa.
Työssä ei huomioitu esimerkiksi rakennuksen vaipan kautta tapahtuvan lämpöhäviön aiheuttamia eroja lämpö-energian kulutuksissa, vaan vertailuun valitut rakennukset olivat samantyyppisiä, samalla lämmitysmuodolla varustettuja ja rakennettu aikavälillä 1980-luvun alusta 1990-luvun loppuun.