Johtamisen vaikutus työhyvinvointiin Case: Cubus
Sainio, Mariia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812870
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052812870
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää haastattelujen avulla, kuinka johtamisella voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Cubus Finland Oy Ab. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia keinoja täydentämään toisiaan.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimalla ja keräämällä teoriaa muun muassa työhyvinvoinnista ja johtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Lähdeaineistona käytettiin kirjallisia sekä sähköisiä aineistoja, joiden pohjalta luotiin haastattelulomake.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin 65 Cubuksen työntekijän työhyvinvoinnin tasoa, heidän omaa työntekoaan, sekä johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Vastausvaihtoehdoissa käytettiin viisiportaista Likert- asteikkoa. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä Google Forms – lomaketta. Lomakkeen linkki ja saateteksti jaettiin Suomen Cubuksen yhteisessä kanavassa maaliskuussa. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin kasaan 65 kappaletta, joka on noin 30 % kaikista Suomen Cubuksen työntekijöistä. Vastaajat olivat 18-37 vuotiaita naisia, joista 50 % olivat osa-aikaisia, 35 % kokoaikaisia ja 13 % extroja. Tutkimustuloksia käytiin läpi hyödyntäen laadullista- ja määrällistä analyysia. Laadullisen analyysin vastaukset koostuvat 15 työntekijän vastauksista, määrällinen analyysi puolestaan kattaa 65 työntekijän vastaukset. Sekä laadullinen että määrällinen analyysi käydään tarkemmin läpi tässä raportissa.
Tutkimuksen tuloksista voitiin havaita alueellisia eroja vastauksista. Esimiehen vaikutus näkyy työhyvinvoinnissa ja näin myös tutkimuksen tuloksissa. Työsuhteella eli onko työntekijä kokoaikainen, osa-aikainen vai extra ei tässä tutkimuksessa koettu olevan vaikutusta tuloksiin.
Tutkimuksen luotettavuutta heikentävät alueelliset erot vastanneiden määrässä, samoin kuin käsitystavanvirhe eli onko tutkija ja tutkittava ymmärtäneet kysymykset samalla tavoin. Tältä voitiin kuitenkin välttyä lomakkeen testauksella.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimalla ja keräämällä teoriaa muun muassa työhyvinvoinnista ja johtamisen vaikutuksesta työhyvinvointiin. Lähdeaineistona käytettiin kirjallisia sekä sähköisiä aineistoja, joiden pohjalta luotiin haastattelulomake.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin 65 Cubuksen työntekijän työhyvinvoinnin tasoa, heidän omaa työntekoaan, sekä johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Vastausvaihtoehdoissa käytettiin viisiportaista Likert- asteikkoa. Tutkimus toteutettiin hyödyntämällä Google Forms – lomaketta. Lomakkeen linkki ja saateteksti jaettiin Suomen Cubuksen yhteisessä kanavassa maaliskuussa. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin kasaan 65 kappaletta, joka on noin 30 % kaikista Suomen Cubuksen työntekijöistä. Vastaajat olivat 18-37 vuotiaita naisia, joista 50 % olivat osa-aikaisia, 35 % kokoaikaisia ja 13 % extroja. Tutkimustuloksia käytiin läpi hyödyntäen laadullista- ja määrällistä analyysia. Laadullisen analyysin vastaukset koostuvat 15 työntekijän vastauksista, määrällinen analyysi puolestaan kattaa 65 työntekijän vastaukset. Sekä laadullinen että määrällinen analyysi käydään tarkemmin läpi tässä raportissa.
Tutkimuksen tuloksista voitiin havaita alueellisia eroja vastauksista. Esimiehen vaikutus näkyy työhyvinvoinnissa ja näin myös tutkimuksen tuloksissa. Työsuhteella eli onko työntekijä kokoaikainen, osa-aikainen vai extra ei tässä tutkimuksessa koettu olevan vaikutusta tuloksiin.
Tutkimuksen luotettavuutta heikentävät alueelliset erot vastanneiden määrässä, samoin kuin käsitystavanvirhe eli onko tutkija ja tutkittava ymmärtäneet kysymykset samalla tavoin. Tältä voitiin kuitenkin välttyä lomakkeen testauksella.