Pesäpalloilijan lähdön räjähtävyys - opas valmentajille ja pelaajille
Ristikartano, Lotta (2019)
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913078
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa uutta tietoa pesäpallon räjähtävyysharjoittelusta. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä tietämystä pesäpalloilijoiden lähdön räjähtävyydestä ja sen harjoittelusta fysioterapeuttisen ohjauksen keinoin. Opinnäytetyön tehtävä oli luoda pesäpalloilijoille lähdön räjähtävyyttä kehittäviä harjoitteita oppaan muodossa. Työelämän yhteistyökumppani (Espoon Pesis ry) sai tietoa räjähtävyysharjoittelusta sekä käyttöönsä toimivat harjoitteet oppaan muodossa.
Pesäpalloilijan harjoittelusta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Räjähtävyysharjoitteluun on etsitty ja kerätty tietoa muista lajeista, jotka vaativat samanlaisia ominaisuuksia kuin pesäpallossa räjähtävyyden osalta. Räjähtävyysharjoittelulle oleellista ovat oikeita toistomäärät, tarpeeksi pitkät palautusajat, hyvä vireystaso ja ärsykkeiden vaihtelu.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu pesäpalloilijan lajiharjoittelusta, pesäpalloilijan räjähtävyysharjoittelusta ja fysioterapeuttisesta ohjaamisesta. Lajiharjoitteluun perehtymällä saadaan yhdistettyä pesäpallon lajin vaatimukset räjähtävyysharjoittelun periaatteiden kanssa lajisuorituksia tukeviksi. Kun tunnetaan räjähtävyysharjoittelun periaatteet, voidaan luoda oikeaoppisia, kehittäviä ja turvallisia harjoitteita. Fysioterapeuttinen ohjaus tukee pesäpalloilijoiden motoristen mallien oppimista ja vahvistamista. Ohjauksessa luodaan mielikuva halutuista liikemalleista verbaalisia ja visuaalisia ohjaustapoja hyödyntäen. Ohjauksessa opetetaan tunnistamaan liikemallien tärkeimpiä asioita. Ohjauksen kautta tavoitteena on vahvistaa käsitystä räjähtävyysharjoittelusta ja opettaa uutta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja se mukailee sovelletusti kehittämistutkimuksen piirteitä. Oppaaseen koottiin 10 monipuolista räjähtävyysharjoitetta, jotka ovat perusteltavissa pesäpalloilijoille sopiviksi. Harjoitteiden toimivuutta, käytännöllisyyttä ja turvallisuutta arvioitiin ohjaustilanteissa sekä seurantakerroilla opinnäytetyön tekijän toimesta huhtikuussa ja toukokuussa 2019. Lisäksi harjoitteista ja oppaasta pyydettiin palautetta yhteistyökumppanin kahdelta valmentajalta, joista toinen toimi yhteyshenkilönä opinnäytetyöprosessin ajan ja toinen oli ohjatun joukkueen päävalmentaja. Harjoitteista ja oppaasta saatiin todella hyvää palautetta ja se oli juuri sellainen kuin yhteistyökumppani toivoi. Harjoitteiden kehittävää vaikutusta tulisi kuitenkin testata pidemmällä aikavälillä.
Pesäpalloilijan harjoittelusta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Räjähtävyysharjoitteluun on etsitty ja kerätty tietoa muista lajeista, jotka vaativat samanlaisia ominaisuuksia kuin pesäpallossa räjähtävyyden osalta. Räjähtävyysharjoittelulle oleellista ovat oikeita toistomäärät, tarpeeksi pitkät palautusajat, hyvä vireystaso ja ärsykkeiden vaihtelu.
Opinnäytetyön viitekehys koostuu pesäpalloilijan lajiharjoittelusta, pesäpalloilijan räjähtävyysharjoittelusta ja fysioterapeuttisesta ohjaamisesta. Lajiharjoitteluun perehtymällä saadaan yhdistettyä pesäpallon lajin vaatimukset räjähtävyysharjoittelun periaatteiden kanssa lajisuorituksia tukeviksi. Kun tunnetaan räjähtävyysharjoittelun periaatteet, voidaan luoda oikeaoppisia, kehittäviä ja turvallisia harjoitteita. Fysioterapeuttinen ohjaus tukee pesäpalloilijoiden motoristen mallien oppimista ja vahvistamista. Ohjauksessa luodaan mielikuva halutuista liikemalleista verbaalisia ja visuaalisia ohjaustapoja hyödyntäen. Ohjauksessa opetetaan tunnistamaan liikemallien tärkeimpiä asioita. Ohjauksen kautta tavoitteena on vahvistaa käsitystä räjähtävyysharjoittelusta ja opettaa uutta.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja se mukailee sovelletusti kehittämistutkimuksen piirteitä. Oppaaseen koottiin 10 monipuolista räjähtävyysharjoitetta, jotka ovat perusteltavissa pesäpalloilijoille sopiviksi. Harjoitteiden toimivuutta, käytännöllisyyttä ja turvallisuutta arvioitiin ohjaustilanteissa sekä seurantakerroilla opinnäytetyön tekijän toimesta huhtikuussa ja toukokuussa 2019. Lisäksi harjoitteista ja oppaasta pyydettiin palautetta yhteistyökumppanin kahdelta valmentajalta, joista toinen toimi yhteyshenkilönä opinnäytetyöprosessin ajan ja toinen oli ohjatun joukkueen päävalmentaja. Harjoitteista ja oppaasta saatiin todella hyvää palautetta ja se oli juuri sellainen kuin yhteistyökumppani toivoi. Harjoitteiden kehittävää vaikutusta tulisi kuitenkin testata pidemmällä aikavälillä.