Mieskaveritoiminta Lahden alueella : Kokemuksia toiminnasta äitien kertomana
Taulaniemi, Liisa (2019)
Taulaniemi, Liisa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052712335
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja oli Lahden Ensi- ja Turvakoti ry. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä Lahden
Ensi- ja Turvakoti ry:n organisoimasta Mieskaveritoiminnan merkityksestä mukana
oleville perheille ja saada tietoa toiminnan vaikutuksista. Tarkoituksena oli myös kartoittaa äitien mahdollisia toivomuksia toiminnan kehittämistä varten. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yksinhuoltajaäitien kokemuksia Mieskaveritoiminnasta: mikä
merkitys toiminnalla on ollut äidille ja lapselle äidin kertomana. Lisäksi haluttiin selvittää yhteistyön sujuvuutta mieskaverin ja perheen välillä, sillä tieto on tärkeä myös toiminnan kehittämisen kannalta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä sitä voidaan käyttää tilanteessa, missä halutaan käsitellä tiettyjä, ennalta valittuja teemoja mahdollisimman
luontevasti ja samalla antaa haastateltavalle tilaa kertoa kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Haastatteluaineisto koostui viiden äidin haastattelusta, jotka ovat olleet mukana
Mieskaveritoiminnassa vähintään vuoden. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä analyysinä.
Opinnäytetyössä selvisi, että Mieskaveritoiminta koettiin merkityksellisenä ja tärkeänä. Haastatteluaineistossa korostui myös miehen mallin tärkeys ja ylipäänsä se,
että lapsi tai lapset saavat toiminnan myötä miehen osaksi elämäänsä. Mieskaveritoiminnan voi myös sanoa rikastuttaneen lasten elämää. Äidit olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä toimintaan, eikä varsinaisia kehittämistarpeita noussut esiin ‒toimintaa voidaan siis pitää onnistuneena.
Ensi- ja Turvakoti ry:n organisoimasta Mieskaveritoiminnan merkityksestä mukana
oleville perheille ja saada tietoa toiminnan vaikutuksista. Tarkoituksena oli myös kartoittaa äitien mahdollisia toivomuksia toiminnan kehittämistä varten. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yksinhuoltajaäitien kokemuksia Mieskaveritoiminnasta: mikä
merkitys toiminnalla on ollut äidille ja lapselle äidin kertomana. Lisäksi haluttiin selvittää yhteistyön sujuvuutta mieskaverin ja perheen välillä, sillä tieto on tärkeä myös toiminnan kehittämisen kannalta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, sillä sitä voidaan käyttää tilanteessa, missä halutaan käsitellä tiettyjä, ennalta valittuja teemoja mahdollisimman
luontevasti ja samalla antaa haastateltavalle tilaa kertoa kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Haastatteluaineisto koostui viiden äidin haastattelusta, jotka ovat olleet mukana
Mieskaveritoiminnassa vähintään vuoden. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä analyysinä.
Opinnäytetyössä selvisi, että Mieskaveritoiminta koettiin merkityksellisenä ja tärkeänä. Haastatteluaineistossa korostui myös miehen mallin tärkeys ja ylipäänsä se,
että lapsi tai lapset saavat toiminnan myötä miehen osaksi elämäänsä. Mieskaveritoiminnan voi myös sanoa rikastuttaneen lasten elämää. Äidit olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä toimintaan, eikä varsinaisia kehittämistarpeita noussut esiin ‒toimintaa voidaan siis pitää onnistuneena.