Data-analytiikan ja visualisoinnin hyödyt : Data-analytiikkaan perustuva visuaalinen työhyvinvoinnin johtamisen malli
Vesa, Salla; Vilja, Pia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052912951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052912951
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee data-analytiikan ja visualisoinnin keinoin saavutettavia liiketoimintahyötyjä, keskittyen erityisesti sellaisiin hyötyihin, joista ei suoraan koidu taloudellista hyötyä. Lukijalle pyritään antamaan mahdollisimman kattava kuva erilaisista analytiikkaa ja visualisointia soveltavista käyttökohteista ja ymmärrys siitä, miten niitä voidaan joustavasti soveltaa eri toimialojen organisaatioissa.
Työn teoriaosuus sisältää läpileikkauksen data-analytiikkaprosessiin, lisäksi datan visualisointia käsitellään historian, visuaalisen suunnittelun teorian ja tarinankerronnan kautta. Kirjallisuuteen nojautuva teoreettinen viitekehys validoituu asiantuntijahaastattelusta saadun teoriatiedon myötä.
Empiirinen osuus käsittelee datan visualisoinnin merkitystä ja käyttökohteita synteesin avulla. Lisäksi empiirinen osuus sisältää artefaktin, data-analytiikkaan perustuvan visuaalisen työhyvinvoinnin johtamisen mallin. Tässä yhteydessä käydään läpi johtamismallin kehitysprosessi, varsinaisen mallin esittely, mallin käyttöönottoprosessi sekä testaus.
Testauksen loppupäätelmä on, että kaikki haastatellut kokivat visuaalisen tiedon viestinnän ja avoimuuden tiedon välityksessä hyödylliseksi. Vastaajista kaikki myös halusivat nähdä dataa, joskin erilaisista näkökulmista. Esille tuli myös, että datan tulisi olla organisaatiossa kaikille mahdollisimman avointa ja sen tulisi olla yhteisten pelisääntöjen mukaan kerättyä.
Työn teoriaosuus sisältää läpileikkauksen data-analytiikkaprosessiin, lisäksi datan visualisointia käsitellään historian, visuaalisen suunnittelun teorian ja tarinankerronnan kautta. Kirjallisuuteen nojautuva teoreettinen viitekehys validoituu asiantuntijahaastattelusta saadun teoriatiedon myötä.
Empiirinen osuus käsittelee datan visualisoinnin merkitystä ja käyttökohteita synteesin avulla. Lisäksi empiirinen osuus sisältää artefaktin, data-analytiikkaan perustuvan visuaalisen työhyvinvoinnin johtamisen mallin. Tässä yhteydessä käydään läpi johtamismallin kehitysprosessi, varsinaisen mallin esittely, mallin käyttöönottoprosessi sekä testaus.
Testauksen loppupäätelmä on, että kaikki haastatellut kokivat visuaalisen tiedon viestinnän ja avoimuuden tiedon välityksessä hyödylliseksi. Vastaajista kaikki myös halusivat nähdä dataa, joskin erilaisista näkökulmista. Esille tuli myös, että datan tulisi olla organisaatiossa kaikille mahdollisimman avointa ja sen tulisi olla yhteisten pelisääntöjen mukaan kerättyä.