Päätöksentekotilanteiden oppiminen simulaation kautta
Selin, Essi (2019)
Selin, Essi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013573
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia minkälaiset tekijät vaikuttavat päätöksentekoon ja sitä, miten simulaatio-oppiminen koetaan päätöksentekotilanteiden sekä työelämäntilanteiden harjoittelemiseen. Pyrittiin myös selvittämään sitä, miten simulaatiota voitaisiin kehittää ja miten se soveltuu työelämään ja organisaatioihin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin päätöksentekoon ja päätöksentekoprosessiin. Käsiteltiin myös erilaisia ongelman muotoja sekä niiden ratkaisuprosesseja. Tutustuttiin myös kompleksisuusajatteluun sekä kaaoksen reunalla toimimiseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös simulaatiota oppimisvälineenä ja miten simulaatio-oppiminen eroaa perinteisistä oppimistavoista. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena osallistumalla yhteen simulaatiotilaisuuteen. Tutkimustulokset saatiin tilaisuudessa käydyistä purkukeskusteluista ja palautelomakkeista.
Tutkimustuloksista selvisi, että osallistujat kokivat simulaation turvallisena ja toimivana oppimistilanteena. Osallistujat olivat tyytyväisiä simulaatiotilaisuuteen kokonaisuutena, ja simulaatio koettiin hyvänä tapana yhdistää teoria ja käytäntö sekä oppia ryhmäpäätöksentekoa. Simulaatio koettiin myös mukavaksi vaihteluksi perinteisen luento-oppimiseen, sekä menetelmän käytännönläheisyys nähtiin tehokkaana oppimistapana. Tutkimustuloksien mukaan suurin osa osallistujista olisi toivonut lisää aikaa tapauksiin perehtymiseen ennen simulaatiotilannetta. Simulaatiolle nähtiin myös mahdollisuuksia organisaatioissa esimerkiksi perehdytys- ja koulutustilanteisiin.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin päätöksentekoon ja päätöksentekoprosessiin. Käsiteltiin myös erilaisia ongelman muotoja sekä niiden ratkaisuprosesseja. Tutustuttiin myös kompleksisuusajatteluun sekä kaaoksen reunalla toimimiseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös simulaatiota oppimisvälineenä ja miten simulaatio-oppiminen eroaa perinteisistä oppimistavoista. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena osallistumalla yhteen simulaatiotilaisuuteen. Tutkimustulokset saatiin tilaisuudessa käydyistä purkukeskusteluista ja palautelomakkeista.
Tutkimustuloksista selvisi, että osallistujat kokivat simulaation turvallisena ja toimivana oppimistilanteena. Osallistujat olivat tyytyväisiä simulaatiotilaisuuteen kokonaisuutena, ja simulaatio koettiin hyvänä tapana yhdistää teoria ja käytäntö sekä oppia ryhmäpäätöksentekoa. Simulaatio koettiin myös mukavaksi vaihteluksi perinteisen luento-oppimiseen, sekä menetelmän käytännönläheisyys nähtiin tehokkaana oppimistapana. Tutkimustuloksien mukaan suurin osa osallistujista olisi toivonut lisää aikaa tapauksiin perehtymiseen ennen simulaatiotilannetta. Simulaatiolle nähtiin myös mahdollisuuksia organisaatioissa esimerkiksi perehdytys- ja koulutustilanteisiin.