Markkinatutkimus sisäilmatutkimusten tarpeesta Espoon päiväkodeissa
Heinonen, Teemu; Ylöstalo, Niklas (2019)
Heinonen, Teemu
Ylöstalo, Niklas
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913192
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tehdä markkinatutkimus Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy:lle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää potentiaalisten asiakkaiden palvelutarpeita ja saada kokonaiskuva Espoon alueen markkinatilanteesta sisäilmamittauspalveluiden piiristä. Markkinatutkimuksen tekeminen oli hyödyllistä toimeksiantajalle, sillä hänelle ei ole aikaisemmin suoritettu vastaavanlaista tutkimusta.
Työn teoriaosuus koostuu kirjallisesta taustamateriaalista. Teoriaosuudessa tarkastellaan markkinatutkimuksen suorittamisen yleisiä periaatteita ja viimeisimpiä tutkimustuloksia terveyshaittojen liittymisestä työpaikan huonoon sisäilmaan. Tukevana tietolähteenä käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Markkinatutkimuksen toiminnallinen osio toteutettiin kaupallisesta näkökulmasta huomioiden toimeksiantajan tarpeet. Toiminnallisessa osiossa kartoitettiin Espoon päiväkotien sisäilmaongelmien esiintymistä ja tyyppiä hakien markkinapotentiaalia toimeksiantajan uudentyyppisen sisäilman toksisuutta mittaavan näytteenotto- ja testaussysteemille. Kysely kattoi alueellisesti laajalti Espoota. Kyselykaavake lähetettiin sähköpostitse 140 päiväkodin johtajille. Vastauksia saatiin 55 päiväkodista. Näin ollen vastausprosentti oli 39 %. Tutkimustulokset analysoitiin kysymyskohtaisesti ja tulokset visualisoitiin kaavioiden muodossa.
Tutkimuksen avulla selvisi, että yli 50 % päiväkodeissa oli havaittu sisäilmaan liitettyjä terveyshaittoja. Raportoiduista terveyshaitoista yleisimmät olivat allergiaan liitettyjä, päänsärkyä ja väsymys. Sairauspoissaolot eivät olleet lisääntyneet. Tämä voisi viitata siihen, että sisäilmaongelmat eivät ole poistuneet vaikka ylimääräisiä sisäilmamittauksia, syiden etisimisiä ja jopa korjaavia toimenpiteitä olisi tehtykin. Kyselyyn vastaajat ovat pääasiassa olleet tyytymättömiä kokemiinsa sisäilmatutkimuksiin. Tämä voi olla syy siihen, että yli 50 % vastaajista oli kiinnostunut uusista sisäilman toksisuuden mittausmenetelmistä. Päiväkotien henkilökunta arvosti sisäilmatutkimuksissa kaikkein eniten nopeutta ja menetelmien luotettavuutta.
Tämä tutkimus Espoon alueen päiväkodeista vahvisti aikaisemmin tehtyjä tutkimustuloksia Suomen eri työpaikoilta sekä aihepiirin uutisointia siitä, että huono sisäilma on merkittävä terveysriski ja että nykyiset korjaavat toimenpiteet eivät ole poistaneet ongelmaa. Tämä tutkimus osoitti nykyisten käytössä olevien menetelmien riittämättömyyden sisäilman terveysriskien kartoittamisessa ja sen, että on selkeä tarve uudentyyppisille testausmenetelmille täydentäen entisiä, jotta tehtävät korjaavat toimenpiteet johtaisivat eteenkin lasten ja nuorten kasvuympäristön sisäilma turvalliseksi tukemaan terveellistä kasvua.
Vaikka tutkimus oli laadittu suoraan toimeksiantajan palvelun kysyntää ajatellen, opinnäytetyö on hyödynnettävissä yleisenä tutkimusmateriaalina eri toimijoille kuten päättäjät ja muut tutkijat sekä julkisen- ja yksityisen sektorin yritykset.
Työn teoriaosuus koostuu kirjallisesta taustamateriaalista. Teoriaosuudessa tarkastellaan markkinatutkimuksen suorittamisen yleisiä periaatteita ja viimeisimpiä tutkimustuloksia terveyshaittojen liittymisestä työpaikan huonoon sisäilmaan. Tukevana tietolähteenä käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Markkinatutkimuksen toiminnallinen osio toteutettiin kaupallisesta näkökulmasta huomioiden toimeksiantajan tarpeet. Toiminnallisessa osiossa kartoitettiin Espoon päiväkotien sisäilmaongelmien esiintymistä ja tyyppiä hakien markkinapotentiaalia toimeksiantajan uudentyyppisen sisäilman toksisuutta mittaavan näytteenotto- ja testaussysteemille. Kysely kattoi alueellisesti laajalti Espoota. Kyselykaavake lähetettiin sähköpostitse 140 päiväkodin johtajille. Vastauksia saatiin 55 päiväkodista. Näin ollen vastausprosentti oli 39 %. Tutkimustulokset analysoitiin kysymyskohtaisesti ja tulokset visualisoitiin kaavioiden muodossa.
Tutkimuksen avulla selvisi, että yli 50 % päiväkodeissa oli havaittu sisäilmaan liitettyjä terveyshaittoja. Raportoiduista terveyshaitoista yleisimmät olivat allergiaan liitettyjä, päänsärkyä ja väsymys. Sairauspoissaolot eivät olleet lisääntyneet. Tämä voisi viitata siihen, että sisäilmaongelmat eivät ole poistuneet vaikka ylimääräisiä sisäilmamittauksia, syiden etisimisiä ja jopa korjaavia toimenpiteitä olisi tehtykin. Kyselyyn vastaajat ovat pääasiassa olleet tyytymättömiä kokemiinsa sisäilmatutkimuksiin. Tämä voi olla syy siihen, että yli 50 % vastaajista oli kiinnostunut uusista sisäilman toksisuuden mittausmenetelmistä. Päiväkotien henkilökunta arvosti sisäilmatutkimuksissa kaikkein eniten nopeutta ja menetelmien luotettavuutta.
Tämä tutkimus Espoon alueen päiväkodeista vahvisti aikaisemmin tehtyjä tutkimustuloksia Suomen eri työpaikoilta sekä aihepiirin uutisointia siitä, että huono sisäilma on merkittävä terveysriski ja että nykyiset korjaavat toimenpiteet eivät ole poistaneet ongelmaa. Tämä tutkimus osoitti nykyisten käytössä olevien menetelmien riittämättömyyden sisäilman terveysriskien kartoittamisessa ja sen, että on selkeä tarve uudentyyppisille testausmenetelmille täydentäen entisiä, jotta tehtävät korjaavat toimenpiteet johtaisivat eteenkin lasten ja nuorten kasvuympäristön sisäilma turvalliseksi tukemaan terveellistä kasvua.
Vaikka tutkimus oli laadittu suoraan toimeksiantajan palvelun kysyntää ajatellen, opinnäytetyö on hyödynnettävissä yleisenä tutkimusmateriaalina eri toimijoille kuten päättäjät ja muut tutkijat sekä julkisen- ja yksityisen sektorin yritykset.