Vantaan turvakodin omaohjaajien työparityön kehittäminen
Salminen, Pia; Saloila, Meri (2019)
Salminen, Pia
Saloila, Meri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013591
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä toteutetun kehittämistoiminnan tavoitteena oli tukea ja kehittää Vantaan turvakodissa aloitettua omaohjaajien työparityötä. Kehittämistoiminnan tarkoituksena oli selvittää turvakodin työparityön tavoitteet, miten työparityötä tulisi turvakodissa kehittää ja miten työparityötä voitaisi hyödyntää turvakodin asiakasprosessissa. Yhtenä tavoitteena oli, että turvakodin työntekijät tulevat kuulluksi ja saavat tilaa luoda hyviä käytänteitä.
Teoreettiset lähtökohdat rakentuvat lähisuhdeväkivallan, väkivaltatyön ja työparityön käsitteistä. Kontekstina on turvakoti, jossa autetaan lähisuhdeväkivallan uhreja.
Kehittämistoiminta tapahtui Vantaan turvakodissa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kehittämistoiminnan aineisto kerättiin kolmessa ryhmätapaamisessa fokusryhmähaastatteluin sekä osallistavia menetelmiä käyttäen. Osallistavina menetelminä käytettiin SWOT-analyysiä sekä Idea remix -työskentelyä. Ryhmätapaamiset nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kehittämistoiminnassa käytettiin toimintatutkimuksellista työotetta, jossa suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheet seurasivat toisiaan.
Kehittämistoiminnan tulosten perusteella työparityön tavoitteita ovat asiakasprosessin eteneminen, laadukas asiakastyö, oikeusturvan paraneminen sekä oppiminen, turvallisuus ja työhyvinvointi. Työparityössä tärkeää on avoimuus, luottamus ja kunnioitus toista työntekijää kohtaan. Työparityöllä koettiin olevan merkitystä asiakaslähtöisyyteen sekä mahdollisimman monipuolisen avun ja tuen tarjoamiseen. Työntekijät toivoivat työparia asiakasprosessin suunnitteluun ja toteutukseen, lapsi- ja vanhemmuustyöhön sekä reflektointiin. Työparityö mahdollistaa toiselta oppimista, antaa uusia näkökulmia työhön ja sillä on myönteisiä vaikutuksia työssä jaksamiseen. Tulokset ovat yhteneviä työparityöstä tehtyjen aiempien tutkimustulosten kanssa.
Seuraava vaihe työparityön kehittämisessä olisi yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja käytännön kokeilu. Jatkossa voisi tutkia, miten työparityö on käynnistynyt turvakodissa, ja miten se on vaikuttanut esimerkiksi työssä jaksamiseen. Työparityöskentely vaatii keskinäistä luottamusta onnistuakseen ja siksi olisi mielenkiintoista tutkia, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen järjestetään. Lapsi- ja perhetyön kehittäminen nousi työntekijöiden puheissa yhdeksi kehittämistarpeeksi tulevaisuudessa.
Teoreettiset lähtökohdat rakentuvat lähisuhdeväkivallan, väkivaltatyön ja työparityön käsitteistä. Kontekstina on turvakoti, jossa autetaan lähisuhdeväkivallan uhreja.
Kehittämistoiminta tapahtui Vantaan turvakodissa yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kehittämistoiminnan aineisto kerättiin kolmessa ryhmätapaamisessa fokusryhmähaastatteluin sekä osallistavia menetelmiä käyttäen. Osallistavina menetelminä käytettiin SWOT-analyysiä sekä Idea remix -työskentelyä. Ryhmätapaamiset nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kehittämistoiminnassa käytettiin toimintatutkimuksellista työotetta, jossa suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheet seurasivat toisiaan.
Kehittämistoiminnan tulosten perusteella työparityön tavoitteita ovat asiakasprosessin eteneminen, laadukas asiakastyö, oikeusturvan paraneminen sekä oppiminen, turvallisuus ja työhyvinvointi. Työparityössä tärkeää on avoimuus, luottamus ja kunnioitus toista työntekijää kohtaan. Työparityöllä koettiin olevan merkitystä asiakaslähtöisyyteen sekä mahdollisimman monipuolisen avun ja tuen tarjoamiseen. Työntekijät toivoivat työparia asiakasprosessin suunnitteluun ja toteutukseen, lapsi- ja vanhemmuustyöhön sekä reflektointiin. Työparityö mahdollistaa toiselta oppimista, antaa uusia näkökulmia työhön ja sillä on myönteisiä vaikutuksia työssä jaksamiseen. Tulokset ovat yhteneviä työparityöstä tehtyjen aiempien tutkimustulosten kanssa.
Seuraava vaihe työparityön kehittämisessä olisi yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja käytännön kokeilu. Jatkossa voisi tutkia, miten työparityö on käynnistynyt turvakodissa, ja miten se on vaikuttanut esimerkiksi työssä jaksamiseen. Työparityöskentely vaatii keskinäistä luottamusta onnistuakseen ja siksi olisi mielenkiintoista tutkia, miten uusien työntekijöiden perehdyttäminen ja ryhmäyttäminen järjestetään. Lapsi- ja perhetyön kehittäminen nousi työntekijöiden puheissa yhdeksi kehittämistarpeeksi tulevaisuudessa.