Äitien kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaisesta tunnistamisesta äitiys- ja lastenneuvolassa (Äimä ry)

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n jäsenäideiltä kerättyjä kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaisesta tunnistamisesta äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää terveydenhoitajan valmiuksia synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuneen äidin kohtaamiseen ja masennuksen varhaiseen tunnistamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Äimä ry:n kanssa.

Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin kirjallisen ja olemassa olevan tutkimusaineiston pohjalta synnytyksen jälkeistä masennusta, masennuksen oireilua, riskitekijöitä sekä sen vaikutuksia koko perheen hyvinvointiin. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä avattiin neuvolatyötä, äitiys- ja lastenneuvolan toimintaperiaatteita sekä terveydenhoitajan varhaisen tunnistamisen menetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen oli haasteellista ja masennus tunnistettiin heikosti terveydenhoitajan toimesta. Tulokset jaettiin kolmeen yläluokkaan: synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaista tunnistamista edistäviin tekijöihin, synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaista tunnistamista estäviin tekijöihin sekä äitien toiveisiin synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaisen tunnistamisen tueksi terveydenhoitajan vastaanotolla.

Johtopäätöksinä todetaan terveydenhoitajan aktiivisuuden masennuksen tunnistamisessa ja puheeksiottamisessa edistävän synnytyksen jälkeisen masennuksen varhaista tunnistamista. Varhaista tunnistamista tukevat depressioseulan tekeminen terveydenhoitajan vastaanotolla ja äidin oma-aloitteisuus masennuksen puheeksiottamisessa. Perhekeskeisyys korostuu, sillä masennus vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Puoliso on yleensä ensimmäinen, joka havaitsee muutoksen äidin mielialassa. Terveydenhoitajan tulee rohkaista perhettä ottamaan avoimesti puheeksi vaikeat asiat. Luottavainen ja myönteinen vuorovaikutussuhde terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä auttaa asiakasta kertomaan rehellisesti ja avoimesti omista tuntemuksistaan.

Kehitysehdotuksia ovat, että terveydenhoitajan tulisi huomioida perhe kokonaisvaltaisesti vastaanotoilla sekä saada lisäkoulutusta raskaana olevan ja synnyttäneen äidin mielenterveysongelmista, jotta synnytyksen jälkeinen masennus tunnistettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jatkotutkimusehdotuksena on terveydenhoitajan puheeksiottamisen menetelmien systemaattinen hyödyntäminen terveydenhoitajan työssä maanlaajuisesti.