Positiivinen luottorekisteri
Kumpula, Tuija (2019)
Kumpula, Tuija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060113996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060113996
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite on selvittää, mikä on positiivinen luottorekisteri ja miten, se voisi toimia maksuhäiriörekisterin kanssa. Tutkia minkälainen vaikutus positiivisella luottorekisterillä olisi kuluttajan velkaantumiseen. Opinnäytteelle ei ole toimeksiantajaa vaan tutkijan oma kehittymisen halu.
Opinnäytetyö suoritetiin kehitystutkimuksena, tutkimusotteina sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Opinnäytetyön tutkimuksen aineiston keruu suoritetiin verkossa, käyttäen yritysten, viranomaisten ja yhteisöiden kotisivuja sekä blogikirjoituksia. Verkkokyselyllä selvitettiin kuluttajien ajatuksia positiivisesta luottorekisteristä.
Kehittämistehtävä syntyi, kun opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite selvisivät. Tällöin kehittyi ajatus viedä positiivista luottotietorekisteriä pidemmälle, henkilöiden luokitteluun. Yhdistämällä Tulorekisterin, Positiivisen ja Negatiivisen luottorekisterin tietoja, tuotettaisiin tietoa yksityishenkilöiden luokittelemiseen luotonhakua varten.
Tutkimuksessa selvisi, että positiivinen luottorekisteri olisi kansallinen tietokanta, johon koottaisiin yksityishenkilöiden kaikki luotot ja lainat. Tämä rekisteri toimisi yhdessä tulorekisterin kanssa. Johtopäätöksenä oli, että positiivinen luottorekisteri ja maksuhäiriörekisteri yhdistyisivät jossain vaiheessa, koska positiivisesta luottorekisteristä näkisi yksityishenkilöiden lainat ja luotot sekä näiden lyhennykset ja maksuajat. Ylivelkaantumiseen positiivisesta rekisteristä ei olisi pikaista apua, koska maksuhäiriömerkintää voi pitkään vältellä markkinoille nyt tulleiden vakuudettomien lainojen avulla. Luotonantajien sanktioiminen luottotiedottomille annetuista luotoista voisi auttaa ylivelkaantumiseen. Oikeusministeriölle tehdyn selvityksen mukaan ko. rekisteri olisi mahdollista perustaa aikaisintaan 2023.
Opinnäytetyö suoritetiin kehitystutkimuksena, tutkimusotteina sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Opinnäytetyön tutkimuksen aineiston keruu suoritetiin verkossa, käyttäen yritysten, viranomaisten ja yhteisöiden kotisivuja sekä blogikirjoituksia. Verkkokyselyllä selvitettiin kuluttajien ajatuksia positiivisesta luottorekisteristä.
Kehittämistehtävä syntyi, kun opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite selvisivät. Tällöin kehittyi ajatus viedä positiivista luottotietorekisteriä pidemmälle, henkilöiden luokitteluun. Yhdistämällä Tulorekisterin, Positiivisen ja Negatiivisen luottorekisterin tietoja, tuotettaisiin tietoa yksityishenkilöiden luokittelemiseen luotonhakua varten.
Tutkimuksessa selvisi, että positiivinen luottorekisteri olisi kansallinen tietokanta, johon koottaisiin yksityishenkilöiden kaikki luotot ja lainat. Tämä rekisteri toimisi yhdessä tulorekisterin kanssa. Johtopäätöksenä oli, että positiivinen luottorekisteri ja maksuhäiriörekisteri yhdistyisivät jossain vaiheessa, koska positiivisesta luottorekisteristä näkisi yksityishenkilöiden lainat ja luotot sekä näiden lyhennykset ja maksuajat. Ylivelkaantumiseen positiivisesta rekisteristä ei olisi pikaista apua, koska maksuhäiriömerkintää voi pitkään vältellä markkinoille nyt tulleiden vakuudettomien lainojen avulla. Luotonantajien sanktioiminen luottotiedottomille annetuista luotoista voisi auttaa ylivelkaantumiseen. Oikeusministeriölle tehdyn selvityksen mukaan ko. rekisteri olisi mahdollista perustaa aikaisintaan 2023.