Kuumakanavallisten ruiskuvalumuottien lämmönsäätömekaniikka ja kuumakanaviston diagnosointi sekä kunnossapito : Hot Runner Molds, Hot Runner Diagnostics and Maintenance
Möttönen, Tero (2010)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189645
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin muoviosien valmistuksessa käytettävien kuumakanavilla varustettujen muottien sähköisten osien kunto, huoltojen ja kalibrointien tarpeellisuus sekä muoteissa käytettyjen kuumakanavasäädinten yhteentoimivuus kuumakanaviston kanssa. Työssä tutkittiin myös temperointijärjestelmän säädetyn ja todellisen lämpötilan eroa. Tavoitteeksi insinöörityölle asetettiin ennakkohuoltojen ja korjausten tarpeellisuuden selvittäminen, tarvittaessa suositukset laitteiden käytöstä ja kunnonvalvonnasta sekä oikeasta käyttötavasta.
Mittaukset suoritettiin yleismittarilla, J-tyypin termoparia tukevalla lämpötilamittarilla sekä itse tehdyllä lämpötilan- ja paineenmittausinstrumentilla. Mittauksia suoritettiin huollettaville ja ajossa olevalle muotille. Kaikki kuumakanavistorakenteen omaavat muotit käytiin läpi ainakin sähköisten osien kohdalta. Yhdelle muotille suoritettiin myös lohkovastuksen lämpötilamittaus, kun sitä ohjattiin kuumakanavasäätimellä. Temperointijärjestelmän mittaus suoritettiin yhdelle muoteista ja kaikki temperointilaitteet käytiin läpi. Temperointijärjestelmän mittauksessa mitattiin myös säädetyn ja todellisen lämpötilan eroa, mutta mittaus suoritettiin temperointivedestä, muotin välittömästä läheisyydestä.
Mittausten perusteella termoparit ovat kunnossa, eikä niitä tarvinne seurata. Lämmitysvastuksissa oli suuriakin vaihteluita ja useasta muotista löytyi valittuja raja-arvoja ylittäviä vastuksia. Lohkovastuksen lämpötilaa mitattaessa huomattiin huomattavia lämpötilaeroja säädettyyn. Lohkovastuksen tulokset on kuitenkin mitattu ”kylmästä” muotista ilman muovia ja muotin temperointia, joten tulokset jäivät siltä osin tulkinnanvaraisiksi. Temperointivedessä tapahtuva lämmön nousu tukee osaltaan lohkovastuksen mittauksen tuloksia. Suurimmassa osassa temperointilaitteista oli huomautettavaa, ja ne pitäisikin kalibroida tai lämpötilan temperointiveden lämpötilan tarkistus tulisi hoitaa muutoin.
Mittaukset suoritettiin yleismittarilla, J-tyypin termoparia tukevalla lämpötilamittarilla sekä itse tehdyllä lämpötilan- ja paineenmittausinstrumentilla. Mittauksia suoritettiin huollettaville ja ajossa olevalle muotille. Kaikki kuumakanavistorakenteen omaavat muotit käytiin läpi ainakin sähköisten osien kohdalta. Yhdelle muotille suoritettiin myös lohkovastuksen lämpötilamittaus, kun sitä ohjattiin kuumakanavasäätimellä. Temperointijärjestelmän mittaus suoritettiin yhdelle muoteista ja kaikki temperointilaitteet käytiin läpi. Temperointijärjestelmän mittauksessa mitattiin myös säädetyn ja todellisen lämpötilan eroa, mutta mittaus suoritettiin temperointivedestä, muotin välittömästä läheisyydestä.
Mittausten perusteella termoparit ovat kunnossa, eikä niitä tarvinne seurata. Lämmitysvastuksissa oli suuriakin vaihteluita ja useasta muotista löytyi valittuja raja-arvoja ylittäviä vastuksia. Lohkovastuksen lämpötilaa mitattaessa huomattiin huomattavia lämpötilaeroja säädettyyn. Lohkovastuksen tulokset on kuitenkin mitattu ”kylmästä” muotista ilman muovia ja muotin temperointia, joten tulokset jäivät siltä osin tulkinnanvaraisiksi. Temperointivedessä tapahtuva lämmön nousu tukee osaltaan lohkovastuksen mittauksen tuloksia. Suurimmassa osassa temperointilaitteista oli huomautettavaa, ja ne pitäisikin kalibroida tai lämpötilan temperointiveden lämpötilan tarkistus tulisi hoitaa muutoin.