Kokki vai tarjoilija - nuorten ammatilliseen suuntautumiseen ohjaavat tekijät Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa
Kiiskinen, Anu (2008)
Kiiskinen, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901011002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901011002
Tiivistelmä
Ravintola-alalla on pula ammattitaitoisista tarjoilijoista. Helsingin palvelualojen oppilaitos tarjoaa nuorille ja aikuisille mahdollisuuden opiskella mm. ravintolakokiksi ja tarjoilijaksi.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään syitä, miksi suurin osa nuorista opiskelijoista suuntautuu ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen ravintolakokiksi eikä tarjoilijaksi. Tavoite oli selvittää, miten oppilaitos voisi innostaa lisää nuoria kiinnostumaan tarjoilijan ammatista ja kouluttaa enemmän ammattitaitoisia tarjoilijoita ja näin edesauttaa ravintola-alalla vallitsevaa vajetta ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Tutkimusaineisto on kerätty elokuussa 2008. Tutkimukseen osallistuivat ensimmäisen ja toisen vuoden Hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat.
Aineiston keruussa käytin lauseentäydennysmenetelmää. Lisäksi haastattelin opinto-ohjaaja Juha Vähäpesolaa, joka on toiminut opinto-ohjaajana sekä yläasteella että lukiossa. Tutkimukseen osallistui 236 oppilaasta 179 eli vastausprosentti oli 75,8 %. Molemmat ikäluokat täydensivät seitsemän lausetta. Lisäksi kummallekin ikäryhmälle oli tehty oma lause, koskien ammatillista suuntautumista.
Tuloksissa nousi esille, että nuorilla on peruskoulun yläasteella jatkokoulutusta suunnitellessa vielä hyvin suppea tuntemus eri ammateista. Kotitaloustunnilla on opittu valmistamaan ruokaa, jolloin nuorten kiinnostus ruoan valmistamiseen herää myös kotona. Ruoanvalmistus kotona koetaan mielekkääksi ja se lisää kiinnostusta ravintolakokin ammattiin. Tarjoilijan ammatin varjopuolia on, että se koetaan yksipuoliseksi ja sen vuoksi koulutus myös liian pitkäksi. Baarityöskentely sen sijaan kiinnostaa niin tarjoilijaopiskelijoita kuin myös monia kokkiopiskelijoita. Tarjoilijaopiskelijoiden määrän kasvuun pystyttäisiin ehkä vaikuttamaan tarjoamalla enemmän baarikoulutusta vapaavalintaisissa aineissa ja näin ollen voitaisiin kouluttaa nuoria myös baarimikon ammattiin.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään syitä, miksi suurin osa nuorista opiskelijoista suuntautuu ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen ravintolakokiksi eikä tarjoilijaksi. Tavoite oli selvittää, miten oppilaitos voisi innostaa lisää nuoria kiinnostumaan tarjoilijan ammatista ja kouluttaa enemmän ammattitaitoisia tarjoilijoita ja näin edesauttaa ravintola-alalla vallitsevaa vajetta ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Tutkimusaineisto on kerätty elokuussa 2008. Tutkimukseen osallistuivat ensimmäisen ja toisen vuoden Hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat.
Aineiston keruussa käytin lauseentäydennysmenetelmää. Lisäksi haastattelin opinto-ohjaaja Juha Vähäpesolaa, joka on toiminut opinto-ohjaajana sekä yläasteella että lukiossa. Tutkimukseen osallistui 236 oppilaasta 179 eli vastausprosentti oli 75,8 %. Molemmat ikäluokat täydensivät seitsemän lausetta. Lisäksi kummallekin ikäryhmälle oli tehty oma lause, koskien ammatillista suuntautumista.
Tuloksissa nousi esille, että nuorilla on peruskoulun yläasteella jatkokoulutusta suunnitellessa vielä hyvin suppea tuntemus eri ammateista. Kotitaloustunnilla on opittu valmistamaan ruokaa, jolloin nuorten kiinnostus ruoan valmistamiseen herää myös kotona. Ruoanvalmistus kotona koetaan mielekkääksi ja se lisää kiinnostusta ravintolakokin ammattiin. Tarjoilijan ammatin varjopuolia on, että se koetaan yksipuoliseksi ja sen vuoksi koulutus myös liian pitkäksi. Baarityöskentely sen sijaan kiinnostaa niin tarjoilijaopiskelijoita kuin myös monia kokkiopiskelijoita. Tarjoilijaopiskelijoiden määrän kasvuun pystyttäisiin ehkä vaikuttamaan tarjoamalla enemmän baarikoulutusta vapaavalintaisissa aineissa ja näin ollen voitaisiin kouluttaa nuoria myös baarimikon ammattiin.