Robotiikka osana työyhteisöä ja palkanlaskennan prosessia
Myllyntaus, Anu (2019)
Myllyntaus, Anu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615194
Tiivistelmä
Toimeksiantajana toimi Vantaan kaupungin henkilöstökeskus, joka on aloittanut robotiikan pilotoinnin. Henkilöstökeskuksen käyttöön tuleva robotti on ohjelmistorobotti. Opinnäytetyön tavoitteina oli selventää robotiikan mahdollisia vaikutuksia palkanlaskennanprosesseihin, toimintakulttuuriin, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Robotiikan mahdollisia vaikutuksia asiakkaisiin lähdettiin selvittämään kyselytutkimuksella, jonka tavoitteena oli saada tietoa asiakkaiden ajatuksista, tarpeista ja valmiudesta robotiikkaan. Opinnäytetyön ja tutkimuksen aikana saatu tieto robotiikasta kartutti henkilöstökeskuksen henkilöstön ymmärrystä robotiikasta ja antoi näkökulmia niihin vaatimuksiin, joita onnistuneeseen robotiikan pilotointiin tarvitaan. Viitekehyksenä käytettiin Vantaan kaupungin julkisia raportteja, kirjallisuutta ja verkkoartikkeleita robotiikasta työelämässä. Palkanlaskennan prosessien tietoperustana olivat tutkijan omat havainnot ja käytännön työ. Tutkimusmenetelmiin perehdyttiin kirjallisuuden avulla.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen tutkimus, johtuen tutkimuksen kartoittavasta luonteesta. Tutkimuksen tulokset olivat pääsääntöisesti linjassa aiemmin kirjallisuudessa esitettyjen tuloksien kanssa. Esimerkiksi tutkimuksesta selvisi iän vaikutus siihen, miten hyödylliseksi robotti ajateltiin. Jotkut tutkimuksessa saadut tulokset olivat ristiriidassa teorian kanssa ja näiden tarkastelu vaati kriittisyyttä ja vastaajajoukon luonteen ymmärtämistä. Suurin huolenaihe, joka vastaajien keskuudessa robotiikkaa kohden heräsi, liittyi robotin ohjelmointiin ja käyttöönottoon. Henkilöstökeskuksen asiakkaat olivat kehitysmyönteisiä, mutta aikaresurssit koettiin haasteiksi monien teknologisten uudistusten suhteen. Teknologisten projektien kehittämiseen, henkilöstön osallistamiseen ja riittävään testaukseen tulee jatkossa käyttää aikaa. Ikääntyvä henkilöstö tulisi erityisesti huomioida ja mahdollisesti kehittää uusia toimintamalleja heidän tukemisekseen.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen tutkimus, johtuen tutkimuksen kartoittavasta luonteesta. Tutkimuksen tulokset olivat pääsääntöisesti linjassa aiemmin kirjallisuudessa esitettyjen tuloksien kanssa. Esimerkiksi tutkimuksesta selvisi iän vaikutus siihen, miten hyödylliseksi robotti ajateltiin. Jotkut tutkimuksessa saadut tulokset olivat ristiriidassa teorian kanssa ja näiden tarkastelu vaati kriittisyyttä ja vastaajajoukon luonteen ymmärtämistä. Suurin huolenaihe, joka vastaajien keskuudessa robotiikkaa kohden heräsi, liittyi robotin ohjelmointiin ja käyttöönottoon. Henkilöstökeskuksen asiakkaat olivat kehitysmyönteisiä, mutta aikaresurssit koettiin haasteiksi monien teknologisten uudistusten suhteen. Teknologisten projektien kehittämiseen, henkilöstön osallistamiseen ja riittävään testaukseen tulee jatkossa käyttää aikaa. Ikääntyvä henkilöstö tulisi erityisesti huomioida ja mahdollisesti kehittää uusia toimintamalleja heidän tukemisekseen.