Uusia kansainvälistymismalleja etsimässä: Pk-yritysten kansainvälistymisstrategiat ja kansainvälistymispolut
Johansson, Linda (2009)
Johansson, Linda
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901281223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200901281223
Tiivistelmä
Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena oli selvittää Länsi-Uudellamaalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisstrategioita ja –polkuja ja niiden taustalla olevia valintoja. Työn taustalla toimi Laurea-ammattikorkeakoulussa 1.10.2006 – 30.11.2008 käynnissä ollut hanke ”Teollinen palveluliiketoiminta ja yrittäjyys”. Hankkeen yhtenä osa-alueena oli pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen.
Teoreettisena tavoitteena oli luoda kattava viitekehys kansainvälistymisstrategioista ja kansainvälistymispoluista pk-yritysten näkökulmasta empiiristä tutkimusta varten. Tutkimusosio toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistui eri toimialoilta kolme pk-yritystä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja ovat kasvuhakuisia. Case-yritykset olivat Nurmi Hydraulics Oy, 3Step It sekä Nglass. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen haastattelurunko pohjasi työn teoreettiseen viitekehykseen. Aineisto purettiin litteroimalla ja analysoitiin vertaillen yrityksiä pääteemojen mukaisesti. Saatuja tuloksia peilattiin aiempaan teoriatietoon.
Tutkituista yrityksistä yksi oli kansainvälistynyt perinteisen vaihemallin mukaan, yksi vaiheittain, mutta nopeasti ja yksi oli vasta aloittamassa kansainvälistymistään, mutta voitiin määrittää nopeaksi kansainvälistyjäksi. Vallitsevaa lähestymistapaa ei yritysten toimialojen ja strategisten ratkaisujen erojen vuoksi voitu määrittää. Kaksi yrityksistä on aloittanut kansainvälisen liiketoiminnan perinteisesti lähimarkkinoilta. Kolmas yrityksistä on alusta saakka havitellut kaukaisempia markkinoita eikä kokenut markkinoiden läheisyydellä olevan merkitystä. Konkreettisia tuotteita valmistavilla yrityksillä operaatiomuotona toimi pääosin vienti, kun taas palvelukonseptilla kansainvälistynyt yritys toimi pääosin tytäryritysten kautta.
Johtopäätöksenä todettiin, että tutkitut yritykset ovat edenneet kansainvälistyessään jossain määrin toisistaan poikkeavia kansainvälistymispolkuja. Tämä tukee aiempien tutkimusten tuloksia siitä, ettei kansainvälistymiselle ole mahdollista määrittää yksiselitteistä mallia. Tutkimusaineiston perusteella luotiin kuitenkin uusi, suuntaa antava kansainvälistymismalli. Jatkotutkimusaiheeksi esitettiin pk-yritysten kansainvälistymistä tukevien organisaatioiden toiminnan tutkimista sekä palvelualan yritysten kansainvälistymisen tutkimista. Lisäksi esitettiin tässä työssä kohteina olleiden yritysten kansainvälistymisen tutkimista uudelleen viiden vuoden kuluttua sekä uuden toimintamallin luomista pohjaten tässä työssä rakennettuun kansainvälistymismalliin ja sen testaamista käytännössä.
Teoreettisena tavoitteena oli luoda kattava viitekehys kansainvälistymisstrategioista ja kansainvälistymispoluista pk-yritysten näkökulmasta empiiristä tutkimusta varten. Tutkimusosio toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistui eri toimialoilta kolme pk-yritystä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja ovat kasvuhakuisia. Case-yritykset olivat Nurmi Hydraulics Oy, 3Step It sekä Nglass. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen haastattelurunko pohjasi työn teoreettiseen viitekehykseen. Aineisto purettiin litteroimalla ja analysoitiin vertaillen yrityksiä pääteemojen mukaisesti. Saatuja tuloksia peilattiin aiempaan teoriatietoon.
Tutkituista yrityksistä yksi oli kansainvälistynyt perinteisen vaihemallin mukaan, yksi vaiheittain, mutta nopeasti ja yksi oli vasta aloittamassa kansainvälistymistään, mutta voitiin määrittää nopeaksi kansainvälistyjäksi. Vallitsevaa lähestymistapaa ei yritysten toimialojen ja strategisten ratkaisujen erojen vuoksi voitu määrittää. Kaksi yrityksistä on aloittanut kansainvälisen liiketoiminnan perinteisesti lähimarkkinoilta. Kolmas yrityksistä on alusta saakka havitellut kaukaisempia markkinoita eikä kokenut markkinoiden läheisyydellä olevan merkitystä. Konkreettisia tuotteita valmistavilla yrityksillä operaatiomuotona toimi pääosin vienti, kun taas palvelukonseptilla kansainvälistynyt yritys toimi pääosin tytäryritysten kautta.
Johtopäätöksenä todettiin, että tutkitut yritykset ovat edenneet kansainvälistyessään jossain määrin toisistaan poikkeavia kansainvälistymispolkuja. Tämä tukee aiempien tutkimusten tuloksia siitä, ettei kansainvälistymiselle ole mahdollista määrittää yksiselitteistä mallia. Tutkimusaineiston perusteella luotiin kuitenkin uusi, suuntaa antava kansainvälistymismalli. Jatkotutkimusaiheeksi esitettiin pk-yritysten kansainvälistymistä tukevien organisaatioiden toiminnan tutkimista sekä palvelualan yritysten kansainvälistymisen tutkimista. Lisäksi esitettiin tässä työssä kohteina olleiden yritysten kansainvälistymisen tutkimista uudelleen viiden vuoden kuluttua sekä uuden toimintamallin luomista pohjaten tässä työssä rakennettuun kansainvälistymismalliin ja sen testaamista käytännössä.