Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuusselvitys Itä-Hämeessä
Arppola, Aino (2010)
Arppola, Aino
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091312981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091312981
Tiivistelmä
Vuoden 2004 alussa voimaan tullut Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla edellyttää saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien käsittelyä vuoteen 2014 mennessä. Asetuksen myötä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien asennukset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana Itä-Hämeessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Itä-Hämeen alueella sijaitsevista 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella asennetuista ja käyttöönotetuista kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ja niiden toimivuudesta.
Tutkimus tehtiin opinnäytetyönä Heinolan kaupungin ympäristötoimelle, joka halusi tutkimuksella selvittää, miten jätevesijärjestelmät toimivat oikeissa kohteissa ja normaaleissa olosuhteissa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa puhdistamoiden käyttökokemuksista. Kokemuksia jätevesijärjestelmien käytöstä kerättiin puhdistamoiden omistajille jaetun käyttäjäkyselyn avulla. Puhdistamoiden toimivuutta arvioitiin niistä otettujen jätevesinäytteiden analyysitulosten perusteella. Tulosten avulla pystyttiin laskemaan järjestelmien puhdistustehot ja vertaamaan niitä Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) määriteltyihin jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimuksiin.
Saatujen tulosten perusteella puhdistamot toimivat vaihtelevasti. Samanmerkkisillä puhdistamoilla tulokset eivät olleet välttämättä samanlaiset, vaan tulokset vaihtelivat myös samanmerkkisten puhdistamoiden välillä. Kaikista tutkimuksessa mukana olleista puhdistamomerkeistä saatiin niin hyviä kuin huonojakin tuloksia. Epätodellisiin tuloksiin vaikuttivat eniten käsittelemättömästä jätevedestä otetun näytteen laatu sekä talouden vedenkulutus. Talouden vedenkulutus vääristi tuloksia eritoten maitotilallisissa kohteissa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Itä-Hämeen alueella sijaitsevista 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella asennetuista ja käyttöönotetuista kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä ja niiden toimivuudesta.
Tutkimus tehtiin opinnäytetyönä Heinolan kaupungin ympäristötoimelle, joka halusi tutkimuksella selvittää, miten jätevesijärjestelmät toimivat oikeissa kohteissa ja normaaleissa olosuhteissa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa puhdistamoiden käyttökokemuksista. Kokemuksia jätevesijärjestelmien käytöstä kerättiin puhdistamoiden omistajille jaetun käyttäjäkyselyn avulla. Puhdistamoiden toimivuutta arvioitiin niistä otettujen jätevesinäytteiden analyysitulosten perusteella. Tulosten avulla pystyttiin laskemaan järjestelmien puhdistustehot ja vertaamaan niitä Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) määriteltyihin jäteveden käsittelyn vähimmäisvaatimuksiin.
Saatujen tulosten perusteella puhdistamot toimivat vaihtelevasti. Samanmerkkisillä puhdistamoilla tulokset eivät olleet välttämättä samanlaiset, vaan tulokset vaihtelivat myös samanmerkkisten puhdistamoiden välillä. Kaikista tutkimuksessa mukana olleista puhdistamomerkeistä saatiin niin hyviä kuin huonojakin tuloksia. Epätodellisiin tuloksiin vaikuttivat eniten käsittelemättömästä jätevedestä otetun näytteen laatu sekä talouden vedenkulutus. Talouden vedenkulutus vääristi tuloksia eritoten maitotilallisissa kohteissa.