Kokemuksia Tehostetusta perhetyöstä ja näkemyksiä sen tule-vaisuudesta
Ristimäki, Hanna; Kukkola, Rilla (2009)
Ristimäki, Hanna
Kukkola, Rilla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090512864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090512864
Tiivistelmä
Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrä lastensuojelussa on kasvanut ja tilanteisiin puututaan usein liian myöhään eivätkä tarjolla olevat palvelut riitä ehkäisemään sijoituksia. Osana ILO-hanketta (Pääkaupunkiseudun innovatiiviset lastensuojeluohjelmat) Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n Tehostetun perhetyön projekti tarjoaa palveluita Kalliolan ja Honkamäen vastaanottokotien asiakasperheille ja nuorille, joille kotiutuminen on mahdollista, mutta riittäviä tukitoimia ei pystytä tarjoamaan peruspalveluiden piiristä. Työskentelyn tavoitteena on vähentää Espoossa pitkäaikaisten sijaishuollon tarvetta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla minkälaisia kokemuksia Kalliolan ja Honkamäen vas-taanottokotien työntekijöillä sekä Tehostetun perhetyön tekijöillä on uudesta Tehostetun perhetyön mallista ja sen kehittämisestä sekä kuvailla heidän näkemyksiään Tehostetun perhetyön tulevaisuudesta. Opinnäytetyö perustuu kvalitatiivisiin tutkimusperusteisiin. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahta Tehostetun perhetyön työntekijää, kahta Kalliolan vastaanottokodin työntekijää sekä kahta Honkamäen vastaanottokodin työntekijää. Aineistonkeruu suoritettiin parihaastatteluna teemahaastattelulla ja työssä käytettiin induktiivista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat Honkamäen vastaanottokodin työntekijöiden kokemukset eriarvoisuudesta Kalliolan vastaanottokotiin verrattuna Tehostetun perhetyön sijainnista johtuen. Erityisesti Honkamäen vastaanottokodin työntekijät kokivat yhteistyön Tehostetun perhetyön kanssa työläämmäksi ja tiedonsiirrot raskaammiksi sijainnista johtuen. Kaikissa haastatteluissa nousi esille myös termi `saattaen vaihto` kuvaamaan saumatonta yhteistyötä perheen siirtyessä vastaanottokodista Tehostetun perhetyön asiakkaaksi. Tehostetun perhetyön tekijät kuvailivat työtään asiakaslähtöiseksi ja perheen tekevän itse työn heidän avullaan. Haastateltavat kokivat Tehostetun perhetyön tärkeäksi ja tarpeelliseksi myös jatkossa. Tehostetun perhetyön kehityksen ja laajentumisen nähtiin olevan välttämätöntä, mutta oleellista on säilyttää tarkka asiakaskunnan rajaus laadun säilyttämiseksi.
Tulevaisuudessa vastaanottokotien eriarvoisuuden kokemusten vähentämiseksi olisi syytä pohtia Tehostetun perhetyön sijaintia. Työmuodon mahdollisesti laajentuessa olisi tärkeää säilyttää alkuperäinen asiakaskunnan rajaus ja perusajatus, jotta työskentely pysyisi edelleen laa-dukkaana.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla minkälaisia kokemuksia Kalliolan ja Honkamäen vas-taanottokotien työntekijöillä sekä Tehostetun perhetyön tekijöillä on uudesta Tehostetun perhetyön mallista ja sen kehittämisestä sekä kuvailla heidän näkemyksiään Tehostetun perhetyön tulevaisuudesta. Opinnäytetyö perustuu kvalitatiivisiin tutkimusperusteisiin. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahta Tehostetun perhetyön työntekijää, kahta Kalliolan vastaanottokodin työntekijää sekä kahta Honkamäen vastaanottokodin työntekijää. Aineistonkeruu suoritettiin parihaastatteluna teemahaastattelulla ja työssä käytettiin induktiivista aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat Honkamäen vastaanottokodin työntekijöiden kokemukset eriarvoisuudesta Kalliolan vastaanottokotiin verrattuna Tehostetun perhetyön sijainnista johtuen. Erityisesti Honkamäen vastaanottokodin työntekijät kokivat yhteistyön Tehostetun perhetyön kanssa työläämmäksi ja tiedonsiirrot raskaammiksi sijainnista johtuen. Kaikissa haastatteluissa nousi esille myös termi `saattaen vaihto` kuvaamaan saumatonta yhteistyötä perheen siirtyessä vastaanottokodista Tehostetun perhetyön asiakkaaksi. Tehostetun perhetyön tekijät kuvailivat työtään asiakaslähtöiseksi ja perheen tekevän itse työn heidän avullaan. Haastateltavat kokivat Tehostetun perhetyön tärkeäksi ja tarpeelliseksi myös jatkossa. Tehostetun perhetyön kehityksen ja laajentumisen nähtiin olevan välttämätöntä, mutta oleellista on säilyttää tarkka asiakaskunnan rajaus laadun säilyttämiseksi.
Tulevaisuudessa vastaanottokotien eriarvoisuuden kokemusten vähentämiseksi olisi syytä pohtia Tehostetun perhetyön sijaintia. Työmuodon mahdollisesti laajentuessa olisi tärkeää säilyttää alkuperäinen asiakaskunnan rajaus ja perusajatus, jotta työskentely pysyisi edelleen laa-dukkaana.