Espoon kaupungin pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ‎sekä heidän perheidensä palveluohjauskokeilun seurannan ‎arviointi

Abstract

Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, jolta saimme aiheen ‎työhömme. Espoon kaupungilla toteutti ”Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän ‎perheidensä palveluohjauskokeilu” vuosina 2004—2006. Palveluohjauskokeilun aikana kehitettiin ‎toimenpide-ehdotuksia Espoon kaupungille ja yhteistyötahoille. Palveluohjauskokeilulle ‎järjestettiin seuranta, jonka tarkoituksena on ollut viedä toimenpide-ehdotuksia eteenpäin. ‎Opinnäytetyömme sijoittuu palveluohjauskokeilun seurannan arviointiin. Seurannan on määrä ‎toteutua vuosina 2006—2010.‎

Opinnäytetyömme tarkoituksena on arvioida Espoon kaupungin palveluohjauskokeilun seurannan ‎toimenpide-ehdotusten toteutumista sekä arvioida seurannassa käytettyä toimintatapaa kokeiluun ‎osallistuneiden asiakasperheiden ja seurantaryhmän näkökulmasta. Opinnäytetyössämme ‎puhumme seurantaryhmäläisistä palveluohjaajina. ‎

Opinnäytetyössämme käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla ‎asiakasperheitä ja palveluohjaajia. Haastattelut toteutettiin helmikuun-toukokuun 2010 aikana. ‎Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoria ohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. ‎

Haastatteluiden perusteella yhdeksi suurimmaksi aiheeksi nousi vammaisten lasten epätasa-‎arvoisuus kehitysvammaisiin sekä koko väestöön nähden. Vammaisen lapsen perheen arkea ‎helpottavat asiat ovat haastattelujen perusteella edelleen puutteellisia. Kuitenkin haastatteluiden ‎perusteella lähes jokaista toimenpide-ehdotusta on saatu viedyksi eteenpäin. ‎Palveluohjauskokeilussa käytetystä toimintamallista oli sekä asiakasperheillä että palveluohjaajilla ‎pääosin positiivisia kokemuksia, ja he olivat myös yhtä mieltä seurannan järjestämisen ‎tarpeellisuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ilman seurantaa toimenpide-‎ehdotukset olisivat unohtuneet. Seurannan ansiosta asiat ovat edenneet jatkuvasti. Palveluohjaajat ‎kuvasivat seurantamallin olevan ainoa laatuaan ja edelläkävijä. ‎

Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia toimenpide-ehdotusten toteutumista uusissa ‎vammaisten lasten perheissä. Tätä kautta olisi mahdollista saada monipuolisemmin tietoa ‎toimenpide-ehdotusten edistymisestä perheiden näkökulmasta. Kehittämisideoita seurannan ‎järjestämiseen olisivat toimenpide-ehdotusten määrän, työntekijöiden vaihtuvuuden sekä ‎resurssien huomioiminen. ‎

Asiasanat Palveluohjaus, vammaisuus, arviointi

Evaluation of the follow-up trial of service management for children with a chronic illness ‎or disability and their families in the City of Espoo

The thesis is conducted in cooperation with the City of Espoo which also suggested the actual ‎research topic. In 2004-2006 the City of Espoo carried out a pilot project “Service management ‎trial for children with a chronic illness or disability and their families". Based on the service ‎management project, proposals for action were developed and introduced to the City of Espoo and ‎the collaborating partners. A follow-up was held for the service management project with the ‎intent to forward the proposals. The thesis is a part of the evaluation of the service management ‎follow-up. The follow-up is planned to take place between years 2006 and 2010. ‎ The purpose of the thesis is to evaluate the implementation of the proposed actions regarding the ‎follow-up of the service management pilot project of the City of Espoo. Our purpose is also to ‎evaluate the methods used in the follow-up from the viewpoint of the client families and the ‎follow-up group, which participated in the project. In our thesis we are referring to the follow-up ‎group as service counselors. ‎ The research method used in our thesis is qualitative and the data was collected by interviewing ‎the client families and service counselors. The interviews were conducted during February − May in ‎‎2010. The material from the interviews was analyzed by using content analysis. ‎ Based on the interviews, one of the major issues that emerged was the inequality between the ‎disabled children and the mentally handicapped as well as the inequality between the disabled ‎children and the entire population. Based on the interviews the factors that ease the everyday life ‎of a family with a disabled child are still inadequate. However, based on the interviews almost ‎every proposal for action has been carried forward. Both the client families and the service ‎counselors had mostly positive experiences of the methods used in the service management project ‎and they also agreed on the necessity of organizing a follow-up. The findings suggest that without ‎follow-up, the proposals for action would have been forgotten. The follow-up has contributed to ‎the continuous development of the suggested actions. The service counselors described the follow-‎up model to be unique and a forerunner. ‎ In the future, it would be interesting to examine the implementation of the proposed actions in the ‎future families with disabled children. This way it would be possible to obtain more versatile ‎information about the development of the proposed actions from the perspective of the families. ‎Further development ideas in organizing follow-up would be taking into consideration the ‎resources, number of the proposals and the employee turnover.

Keywords: service management, disability, evaluation