Espoon kaupungin pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten sekä heidän perheidensä palveluohjauskokeilun seurannan arviointi
Nikkanen, Maija; Puustinen, Netta; Vahvelainen, Martina (2010)
Nikkanen, Maija
Puustinen, Netta
Vahvelainen, Martina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090712884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010090712884
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, jolta saimme aiheen työhömme. Espoon kaupungilla toteutti ”Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluohjauskokeilu” vuosina 2004—2006. Palveluohjauskokeilun aikana kehitettiin toimenpide-ehdotuksia Espoon kaupungille ja yhteistyötahoille. Palveluohjauskokeilulle järjestettiin seuranta, jonka tarkoituksena on ollut viedä toimenpide-ehdotuksia eteenpäin. Opinnäytetyömme sijoittuu palveluohjauskokeilun seurannan arviointiin. Seurannan on määrä toteutua vuosina 2006—2010.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on arvioida Espoon kaupungin palveluohjauskokeilun seurannan toimenpide-ehdotusten toteutumista sekä arvioida seurannassa käytettyä toimintatapaa kokeiluun osallistuneiden asiakasperheiden ja seurantaryhmän näkökulmasta. Opinnäytetyössämme puhumme seurantaryhmäläisistä palveluohjaajina.
Opinnäytetyössämme käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla asiakasperheitä ja palveluohjaajia. Haastattelut toteutettiin helmikuun-toukokuun 2010 aikana. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoria ohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Haastatteluiden perusteella yhdeksi suurimmaksi aiheeksi nousi vammaisten lasten epätasa-arvoisuus kehitysvammaisiin sekä koko väestöön nähden. Vammaisen lapsen perheen arkea helpottavat asiat ovat haastattelujen perusteella edelleen puutteellisia. Kuitenkin haastatteluiden perusteella lähes jokaista toimenpide-ehdotusta on saatu viedyksi eteenpäin. Palveluohjauskokeilussa käytetystä toimintamallista oli sekä asiakasperheillä että palveluohjaajilla pääosin positiivisia kokemuksia, ja he olivat myös yhtä mieltä seurannan järjestämisen tarpeellisuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ilman seurantaa toimenpide-ehdotukset olisivat unohtuneet. Seurannan ansiosta asiat ovat edenneet jatkuvasti. Palveluohjaajat kuvasivat seurantamallin olevan ainoa laatuaan ja edelläkävijä.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia toimenpide-ehdotusten toteutumista uusissa vammaisten lasten perheissä. Tätä kautta olisi mahdollista saada monipuolisemmin tietoa toimenpide-ehdotusten edistymisestä perheiden näkökulmasta. Kehittämisideoita seurannan järjestämiseen olisivat toimenpide-ehdotusten määrän, työntekijöiden vaihtuvuuden sekä resurssien huomioiminen.
Asiasanat Palveluohjaus, vammaisuus, arviointi
Opinnäytetyömme tarkoituksena on arvioida Espoon kaupungin palveluohjauskokeilun seurannan toimenpide-ehdotusten toteutumista sekä arvioida seurannassa käytettyä toimintatapaa kokeiluun osallistuneiden asiakasperheiden ja seurantaryhmän näkökulmasta. Opinnäytetyössämme puhumme seurantaryhmäläisistä palveluohjaajina.
Opinnäytetyössämme käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla asiakasperheitä ja palveluohjaajia. Haastattelut toteutettiin helmikuun-toukokuun 2010 aikana. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teoria ohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Haastatteluiden perusteella yhdeksi suurimmaksi aiheeksi nousi vammaisten lasten epätasa-arvoisuus kehitysvammaisiin sekä koko väestöön nähden. Vammaisen lapsen perheen arkea helpottavat asiat ovat haastattelujen perusteella edelleen puutteellisia. Kuitenkin haastatteluiden perusteella lähes jokaista toimenpide-ehdotusta on saatu viedyksi eteenpäin. Palveluohjauskokeilussa käytetystä toimintamallista oli sekä asiakasperheillä että palveluohjaajilla pääosin positiivisia kokemuksia, ja he olivat myös yhtä mieltä seurannan järjestämisen tarpeellisuudesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ilman seurantaa toimenpide-ehdotukset olisivat unohtuneet. Seurannan ansiosta asiat ovat edenneet jatkuvasti. Palveluohjaajat kuvasivat seurantamallin olevan ainoa laatuaan ja edelläkävijä.
Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia toimenpide-ehdotusten toteutumista uusissa vammaisten lasten perheissä. Tätä kautta olisi mahdollista saada monipuolisemmin tietoa toimenpide-ehdotusten edistymisestä perheiden näkökulmasta. Kehittämisideoita seurannan järjestämiseen olisivat toimenpide-ehdotusten määrän, työntekijöiden vaihtuvuuden sekä resurssien huomioiminen.
Asiasanat Palveluohjaus, vammaisuus, arviointi