Maankäytön suunnittelu, Seveso-direktiivi ja Kotkan kaupunki

Abstract

Vuonna 1976 tapahtui Seveson kaupungissa Italiassa suuronnettomuus, jossa tehdaslaitoksesta pääsi ilmaan erittäin myrkyllistä kemikaalia. Onnettomuuden seurauksena laadittiin Euroopan Neuvostossa nk. Seveso-direktiivi säätelemään vaarallisia aineita käsitteleviä laitoksia ja niiden sijoittelua.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella maankäytön suunnittelua ympäristöriskien vähentämiseksi Seveso-direktiivin näkökulmasta. Direktiivi käsittelee suuronnettomuusvaarallisten laitosten käsittelemien vaarallisten aineiden aiheuttamien onnettomuusvaarojen torjuntaa. Tavoitteena on ehkäistä suuronnettomuuksia ja niiden aiheuttamia seurauksia ihmisille ja ympäristölle. Yksi osa direktiiviä käsittelee maankäytön suunnittelua.

Työssä on selvitetty direktiivin sisältöä, vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin sekä sen vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Kotkan kaupungin osalta on selvitetty lyhyesti kaupungin historiaa ja kehitystä sekä maankäytön suunnittelun nykytilaa. Tarkoituksena oli tehdä selvitystyö direktiivistä ja sen vaikutuksista ja antaa sen pohjalta ehdotuksia maankäytön suunnittelun käytännöiksi.

Suuronnettomuusvaaralliset laitokset aiheuttavat riskejä ympäristölleen erityisesti sijaitessaan yhdyskuntarakenteen sisällä. Maankäytön keinoin pystytään helposti puuttumaan uuden laitoksen sijoitteluun ja sitä kautta riskien vähentämiseen. Olemassa olevien laitosten kohdalla riskien vähentäminen maankäytön suunnittelun keinoin on ongelmallisempaa. Suunnittelutyön tulisi olla kuntien strategiseen suunnitteluun perustuvaa ja itse prosessin riittävän laaja-alaista ja avointa, jotta kaikki laitoksien aiheuttamat riskit tulisi huomioon otetuiksi suunnittelutyön ja päätöksenteon aikana.

In 1976 occurred a hazardous accident in Seveso town in Italy in which extremely poisonous chemical leaked to the atmosphere from an industrial factory. After the accident Council of Europe established the so called Seveso-directive to regulate factories that handle hazardous substances and their placing.

The objective of this thesis was to study land use planning from the point of view of the Seveso-Directive. The directive deals with industrial establishments that handle hazardous substances and prevention of accidents related to them. The aim is to prevent catastrophes and their implications to humans and nature. One part of the directive deals with land use planning.

This thesis reviews the content of the directive, its effects on the Finnish legislation and guidelines and its impacts to land use planning. One part deals with Kotka City, its history and development and land use planning. The aim was to make a study of the directive and its effects and on that basis to give proposals for land use planning practice.

Industrial establishments cause risks to environment especially when located within urban structure. It is fairly easy to minimize environmental risks by means of land use planning when locating new establishments. When dealing with old establishments it is more problematic. Land use planning work should be based on commune’s strategical planning. The process itself should be wide and overt enough in order to consider all risks related to establishments during planning work and decision-making.