Uusi työ haastaa ammattiliitot: Specia ry:n etätyöskentelytilapalvelun kehittäminen
Hario, Pasi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060816157
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060816157
Tiivistelmä
Ammattiyhdistysliike elää murrosvaihetta. Työn sirpaloituminen ja uudet työn muodot vaikuttavat jäsenistön arkeen. Työ ei ole enää sidottua aikaan ja paikkaan. Moni tekee työtä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana eikä vakituisessa työsuhteessa olevalle työntekijällekään välttämättä osoiteta omaa työpistettä. Ammattijärjestöjen on kyettävä vastaamaan jäsenistön uusiin tarpeisiin. Ammattiyhdistys Specia (Specia ry.– asiantuntijat ja esihenkilöt) halusi vastata näihin työn muutossignaaleihin ja luoda jäsenistölleen avoimen työskentelytilan toimitilojensa yhteyteen Helsingissä.
Opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämistyö ammattiyhdistys Specian toimeksiannosta. Sen tarkoituksena on selvittää, miten järjestön avoin työskentelytilapalvelu tulee luoda palvellakseen yhdistyksen jäsenkuntaa. Kehittämistyön lähestymistapa on palvelumuotoilu, jota ohjaa asiakaskeskeinen logiikka. Metodeista merkittävimmät ovat yhteissuunnittelu ja osallistavat menetelmät. Toimeksianto noudattelee Design Councilin tuplatimantti-mallia: ymmärrä, kehitä, määritä ja tuota. Kehittämisprosessin aikana käytettiin useita palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja; kilpailija-analyysiä, tunnelmakollaasia, haastattelua, persoonia, työpajatyöskentelyä, palveluprosessikuvausta, tarinamuotoista palvelukuvausta, pilotointia ja kyselytutkimusta.
Kunkin menetelmän tulokset toimivat pohjana kehittämistehtävän seuraaville vaiheille. Kilpailija-analyysin perusteella tehdyt tunnelmakollaasit ja haastatteluiden perusteella tehdyt käyttäjäpersoonat loivat pohjan yhdistyksen toimihenkilöiden ja työvaliokunnan työpajatyöskentelylle. Työpajassa tehdyistä persoonien palveluprosessikuvauksista koostettiin yhteinen tilan palveluprosessikuvaus, jota täydennettiin tilapalvelun pilotin palautteen perusteella. Tarinamuotoinen palvelukuvaus perustuu erityisesti iteroituun palveluprosessikuvaukseen.
Toimeksiannon lopputuotteina olivat etätyöskentelytilan yhteinen palveluprosessikuvaus ja tarinamuotoinen palvelukuvaus. Molempien tuotosten runkoina toimivat tilankäyttäjän asiakaspolku sekä palveluntarjoajan eli Specian ja käyttäjän eli jäsenen kohtaamispisteet.
Tuplatimantti-mallin tuota-osuus jäi toimeksiantajan vastuulle. Toimeksiantaja myös päätti lopullisesta avoimen työtilan palvelukonseptista. Toimeksiantajan näkökulmasta tilaa tullaan käyttämään ensisijaisesti yhdistyksen sisäisten tapahtumien järjestämiseen sekä ulkopuoliseen vuokraamiseen. Tulokset jäsenten tarpeisiin perustuvasta palvelusta onkin sovitettava yhteen muun käytön kanssa.
Etätyötilan kehittämisprosessi luotsasi Specian toimintaa kohti asiakaskeskeistä toimintalogiikkaa. Prosessin aikana yhdistyksen toimi- ja luottamushenkilöt tutustuivat useisiin palvelumuotoilun osallistaviin ja asiakasymmärrystä parantaviin työkaluihin. Asiakaskeskeisesti ja jäsenten kanssa kehitetty etätyötila on osoitus yhdistyksen halusta varautua pirstaloituviin työmarkkinoihin.
Opinnäyte on tutkimuksellinen kehittämistyö ammattiyhdistys Specian toimeksiannosta. Sen tarkoituksena on selvittää, miten järjestön avoin työskentelytilapalvelu tulee luoda palvellakseen yhdistyksen jäsenkuntaa. Kehittämistyön lähestymistapa on palvelumuotoilu, jota ohjaa asiakaskeskeinen logiikka. Metodeista merkittävimmät ovat yhteissuunnittelu ja osallistavat menetelmät. Toimeksianto noudattelee Design Councilin tuplatimantti-mallia: ymmärrä, kehitä, määritä ja tuota. Kehittämisprosessin aikana käytettiin useita palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja; kilpailija-analyysiä, tunnelmakollaasia, haastattelua, persoonia, työpajatyöskentelyä, palveluprosessikuvausta, tarinamuotoista palvelukuvausta, pilotointia ja kyselytutkimusta.
Kunkin menetelmän tulokset toimivat pohjana kehittämistehtävän seuraaville vaiheille. Kilpailija-analyysin perusteella tehdyt tunnelmakollaasit ja haastatteluiden perusteella tehdyt käyttäjäpersoonat loivat pohjan yhdistyksen toimihenkilöiden ja työvaliokunnan työpajatyöskentelylle. Työpajassa tehdyistä persoonien palveluprosessikuvauksista koostettiin yhteinen tilan palveluprosessikuvaus, jota täydennettiin tilapalvelun pilotin palautteen perusteella. Tarinamuotoinen palvelukuvaus perustuu erityisesti iteroituun palveluprosessikuvaukseen.
Toimeksiannon lopputuotteina olivat etätyöskentelytilan yhteinen palveluprosessikuvaus ja tarinamuotoinen palvelukuvaus. Molempien tuotosten runkoina toimivat tilankäyttäjän asiakaspolku sekä palveluntarjoajan eli Specian ja käyttäjän eli jäsenen kohtaamispisteet.
Tuplatimantti-mallin tuota-osuus jäi toimeksiantajan vastuulle. Toimeksiantaja myös päätti lopullisesta avoimen työtilan palvelukonseptista. Toimeksiantajan näkökulmasta tilaa tullaan käyttämään ensisijaisesti yhdistyksen sisäisten tapahtumien järjestämiseen sekä ulkopuoliseen vuokraamiseen. Tulokset jäsenten tarpeisiin perustuvasta palvelusta onkin sovitettava yhteen muun käytön kanssa.
Etätyötilan kehittämisprosessi luotsasi Specian toimintaa kohti asiakaskeskeistä toimintalogiikkaa. Prosessin aikana yhdistyksen toimi- ja luottamushenkilöt tutustuivat useisiin palvelumuotoilun osallistaviin ja asiakasymmärrystä parantaviin työkaluihin. Asiakaskeskeisesti ja jäsenten kanssa kehitetty etätyötila on osoitus yhdistyksen halusta varautua pirstaloituviin työmarkkinoihin.