Perehdyttäminen ja työturvallisuus kehityskohteina : Case: Moventas Santasalo Oy
Lähdekorpi, Marja (2010)
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113584
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Moventas Santasalo Oy:n työntekijät ja esimiehet ovat kokeneet oman perehdyttämisensä. Työn osatarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, millaiseksi työntekijät kokevat työpaikkansa työturvallisuusasioiden ja –koulutuksen nykytilan. Opinnäytetyön tavoitteena on myötävaikuttaa yrityksen perehdyttämiskäytäntöjen kehittämistyön onnistumiseen siten, että esimiehillä ja perehdyttäjillä olisi jatkossa nykyistä käytäntöä paremmat valmiudet suoriutua laadukkaasti ja menestyksekkäästi perehdyttämistehtävästään. Työn osatavoitteena on korostaa työturvallisuuden tärkeyttä perehdyttämisessä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys jaettiin kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen viitekehys koostui perehdyttämisestä, jota käsiteltiin oppimisen, sitoutumisen, motivaation sekä yrityskuvan käsitteiden näkökulmasta. Lisäksi viitekehykseen sisällytettiin aiheeseen liittyvän lainsäädännön sekä taloudellisuuden näkökulma. Toinen viitekehys koostui työturvallisuudesta, joka rajattiin oppimisen, työhyvinvoinnin sekä aiheeseen liittyvän lainsäädännön näkökulmiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista toimintatutkimusta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa vallitsevista nykykäytännöistä haastattelemalla viimeksi taloon tulleita toimihenkilöitä ja esimiehiä sekä kyselylomakkeilla ja havainnointimenetelmin.
Tutkimustulosten mukaan sekä työnantajan että työntekijöiden asennoituminen perehdyttämiseen ja työturvallisuusasioihin on hyvällä tasolla. Tyytyväisyys nykytilan perehdyttämiskäytäntöihin kuitenkin vaihteli ja siihen toivottiin sekä esimiehiltä että työntekijöiltä nykyistä käytäntöä johdonmukaisempaa ja paremmin ohjeistettua prosessia. Tuloksiin perustuen työn toiminnallisena osuutena yritykselle laadittiin perehdyttämisen lomakkeet ja ohjeet sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden perehdyttämiseen. Lisäksi yritykselle laadittiin työvaihekohtainen malliohje myöhemmin toteutettavien ohjeiden perustaksi. Projektiin liittyvä kirjallinen materiaali tuotettiin yhteistyössä yleisperehdyttämiseen sekä työturvallisuuteen perustettujen työryhmien kanssa.
Johtopäätöksissä todettiin, että perehdyttämisen merkitys ja tavoitteet tiedostetaan ja että yrityksen suhtautuminen turvallisuusasioiden hoitoon oli työntekijöiden mielestä melko hyvällä tasolla. Haastatteluista ja kyselylomakkeista saamamme palautteiden perusteella voidaan todeta, että samankaltaiset asiat koettiin tärkeiksi, mitä opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin. Tätä tietoa pyrittiin soveltamaan myös projektin tuloksena laadittujen kirjallisten ohjeiden suunnittelussa. Projektin tuloksena tuotetut ohjeet saivat esimiehiltä ja johdolta myönteistä palautetta ja ohjeiden katsottiin parantavan perehdyttämisen toteutusta.
Tulevaisuudessa Moventas Santasalon perehdyttämiskäytäntöjä voisi parantaa esimerkiksi palautejärjestelmiä kehittämällä sekä laajentamalla perehdyttämiseen liittyvien henkilöiden määrää ja toimenkuvia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys jaettiin kahteen osa-alueeseen. Ensimmäinen viitekehys koostui perehdyttämisestä, jota käsiteltiin oppimisen, sitoutumisen, motivaation sekä yrityskuvan käsitteiden näkökulmasta. Lisäksi viitekehykseen sisällytettiin aiheeseen liittyvän lainsäädännön sekä taloudellisuuden näkökulma. Toinen viitekehys koostui työturvallisuudesta, joka rajattiin oppimisen, työhyvinvoinnin sekä aiheeseen liittyvän lainsäädännön näkökulmiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista toimintatutkimusta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa vallitsevista nykykäytännöistä haastattelemalla viimeksi taloon tulleita toimihenkilöitä ja esimiehiä sekä kyselylomakkeilla ja havainnointimenetelmin.
Tutkimustulosten mukaan sekä työnantajan että työntekijöiden asennoituminen perehdyttämiseen ja työturvallisuusasioihin on hyvällä tasolla. Tyytyväisyys nykytilan perehdyttämiskäytäntöihin kuitenkin vaihteli ja siihen toivottiin sekä esimiehiltä että työntekijöiltä nykyistä käytäntöä johdonmukaisempaa ja paremmin ohjeistettua prosessia. Tuloksiin perustuen työn toiminnallisena osuutena yritykselle laadittiin perehdyttämisen lomakkeet ja ohjeet sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden perehdyttämiseen. Lisäksi yritykselle laadittiin työvaihekohtainen malliohje myöhemmin toteutettavien ohjeiden perustaksi. Projektiin liittyvä kirjallinen materiaali tuotettiin yhteistyössä yleisperehdyttämiseen sekä työturvallisuuteen perustettujen työryhmien kanssa.
Johtopäätöksissä todettiin, että perehdyttämisen merkitys ja tavoitteet tiedostetaan ja että yrityksen suhtautuminen turvallisuusasioiden hoitoon oli työntekijöiden mielestä melko hyvällä tasolla. Haastatteluista ja kyselylomakkeista saamamme palautteiden perusteella voidaan todeta, että samankaltaiset asiat koettiin tärkeiksi, mitä opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin. Tätä tietoa pyrittiin soveltamaan myös projektin tuloksena laadittujen kirjallisten ohjeiden suunnittelussa. Projektin tuloksena tuotetut ohjeet saivat esimiehiltä ja johdolta myönteistä palautetta ja ohjeiden katsottiin parantavan perehdyttämisen toteutusta.
Tulevaisuudessa Moventas Santasalon perehdyttämiskäytäntöjä voisi parantaa esimerkiksi palautejärjestelmiä kehittämällä sekä laajentamalla perehdyttämiseen liittyvien henkilöiden määrää ja toimenkuvia.