Vauvaperhetyöntekijän kokemuksia Kiikku®-vauvaperhetyöstä HYKS Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata HYKS Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikön vauvaperhetyöntekijän kokemuksia Kiikku®-vauvaperhetyöstä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vauvaperhetyöstä palvelumallin soveltamiseksi ja kehittämiseksi epilepsiayksikössä. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja se on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja HYKS Lasten ja nuorten sairaalan yhteistyöprojektia.

Vauvaperhetyöntekijän kokemuksia kerättiin avoimella haastattelulla. Haastateltavia oli yksi ja hänellä oli kokemusta vauvaperhetyöstä kaksi vuotta. Haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin. Tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimuskysymykset olivat 1. Millainen on vauvaperhetyön sisältö? 2. Miten yhteistyö eri tahojen kanssa toteutuu? 3. Mistä vauvaperhetyöntekijän osaaminen koostuu? 4. Miltä vauvaperhetyön tulevaisuus näyttää sekä mitkä ovat mahdolliset kehittämishaasteet?

Analyysin perusteella voidaan todeta, että vauvaperhetyö Lasten- ja nuorten sairaalan epilepsiayksikössä toimii kaikilta osin hyvin ja sitä pidetään tärkeänä osana perheiden auttamisprosessissa. Kaikkien alle yksivuotiaiden lasten perheiden vauvaperhetyön tarve arvioidaan. Analyysissä kotikäyntien sisältö painottui enemmän keskusteluun. Muilta osin kotikäyntien sisältö koostui havainnoinnista ja tarkkailusta, tilanteiden sanoittamisista ja palautteen antamisesta. Vauvaperhetyöntekijä tekee moniammatillista yhteistyötä perheen hyväksi ja yhteistyötahoja voi olla monia. Analyysin mukaan vauvaperhetyöntekijän rooli yhteistyössä oli olla perheen puolestapuhuja niissä tilanteissa, joissa perhe itse ei ollut paikalla. Hän oli myös linkkinä perheen ja muiden yhteistyötahojen välillä.

Vauvaperhetyöntekijän osaaminen koostui itsetuntemuksesta ja opitusta tiedosta, konkreettisista työvälineistä ja perheen kokonaistilanteen tunnistamisesta. Haastateltava kehitti omaa ammatillisuuttaan käymällä työnohjauksessa, päivittämällä omia tietojaan ja hakemalla aktiivisesti uutta tietoa. Analyysin mukaan vauvaperhetyötekijän voimaantumiseen vaikutti työyhteisön tuki, perheiden kasvuprosessit sekä työn ja vapaa-ajan erottelu. Vauvaperhetyön kehittämishaasteiksi nousivat parempi kotikäyntien sisällöllinen organisointi sekä perheiden tarpeesta noussut tarve erilaisille vertaistukiryhmille. Tulevaisuudessa vauvaperhetyötä olisi hyvä päästä laajentamaan muihinkin imeväisikäisten neurologisiin yksiköihin, joissa lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksessa nähdään kehitysriski.

A family worker’s experiences of The Fragile Childhood activity in the epilepsy unit of HUCH Hospital for Children and Adolescents

The purpose of this thesis was to describe a family worker’s experiences of The Fragile Childhood activity in the epilepsy unit of HUCH Hospital for Children and Adolescents. The aim of the Fragile Childhood activity was to generate information for the creation and development of a family work program. The thesis was assigned by working life and it is part of the cooperation project between Laurea University of Applied Sciences and HUCH Hospital for Children and Adolescents.

An open interview was used to gather information about the family worker’s experiences. One family worker was interviewed. She had two years experience of working as family worker. The interview was recorded and transcribed. The results were analyzed with an inductive analysis of the contents.

The results of this analysis show that family work in the epilepsy unit of Hospital for Children and Adolescents has been successful, and it has an important role in the family supporting process. The family worker cooperates with experts from many fields. According to the analysis, the role of the family worker was to be the spokesman of the family in those situations where the family itself was absent. She was also the link between the family and other cooperation partners.

The know-how of the family worker consisted of self-knowledge and learned information, concrete tools and identification of the overall situation of the family. The interviewee developed her own professionalism by participating in the work supervision, updating her own information and searching for new information actively. According to the analysis, the empowerment of the family worker was affected by the support of the work community, the growth processes of families and the separation of work and of leisure. Better organising the contents of house calls and need for different peer groups were seen as developing challenges to the family work. In the future it would be good to be able to extend the family work also to other babies’ neurological units where risks are seen in the interaction between a child and a parent.