Kasvatuskumppanuus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten vanhempien kanssa : päiväkodin henkilökunnan kokemuksia Lahdessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päiväkodin kasvatushenkilökunnan kokemuksia kasvatuskumppanuudesta eri kieli- ja kulttuuritaustaisten (monikulttuuristen) lasten vanhempien kanssa Lahdessa. Teoreettiset lähtökohdat koskevat monikulttuurisuutta, kasvatuskumppanuutta ja vuorovaikutusta kasvatushenkilökunnan ja monikulttuuristen lasten vanhempien välillä.

Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineisto kerättiin strukturoiduilla kyselylomakkeilla, joissa oli myös avoimia tarkennettavia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 10 kasvatushenkilökunnan edustajaa. Strukturoidut haastattelut ja ryhmän teemahaastattelu suoritettiin niiden valittujen kasvatushenkilökuntien edustajien kanssa, joilla oli kokemusta työskentelystä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Opinnäytetyössä kuvataan lastentarhanopettajien, lastenhoitajien ja sosionomien kokemuksia monikulttuuristen lasten vanhempien kanssa, jotta yhteisymmärrys paranisi ja monikulttuurisen työn laatu kehittysi.

Tutkimustuloksista ilmeni, että arkinen työ monikulttuuristen lasten kanssa on työtä koettujen metodien mukaan. Työssä syntyvät hankaluudet johtuvat pikemminkin lasten kehitysvaiheesta kuin kulttuuritaustasta. Siten menetelmät ja ohjelmat ovat samanlaisia sekä suomalaisille että monikulttuurisille lapsille. Lisäksi kävi ilmi, etteivät kasvattajat ole yleensä huolestuneita yhteistyöstä monikulttuuristen lasten vanhempien kanssa. Ammattilaiset luonnehtivat tilannetta päiväkodissa positiivisesti. Pääsyynä, joka vaikeuttaa heidän yhteistyötään vanhempien kanssa, on yhteisen kielen puuttuminen. Rakentavan yhteistyön saavuttamista monikulttuuristen lasten vanhempien kanssa auttaa avoimuus, kunnioitus, luottamus ja molempien osapuolten toive, että lapsi sopeutuisi lapsiryhmän elämään mahdollisimman hyvin.

Työn käytäntöön soveltaminen voi edesauttaa monikulttuuristen lasten viihtymistä päiväkodissa. Sen lisäksi yhteisymmärrys edistää luottamusta ja kunnioitusta henkilökuntaa kohtaan sekä kasvatuskumppanuuden laatua.