Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

In situ -bioremediaation mallinnus pilot-mittakaavassa

Talvenmäki, Harri (2010)

 
Avaa tiedosto
talvenmaki_harri.pdf (494.9Kt)
Lataukset: 


Talvenmäki, Harri
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101813783
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kemiallisen hapettimen, surfaktanttina käytettävän syklodekstriinin sekä ravinnelisäysten avulla tehostettua diesel-saastuneen maan biologista kunnostusta. Pilot-mittakaavan mallinnuksessa käytettiin kunnostettavalta varikkoalueelta kaivettua maata, jonka diesel-pitoisuus kokeen lähtötilanteessa oli noin 13 000 mg/kg.

Mallinnus tehtiin Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella. Kokeessa pyrittiin selvittämään eri biostimulointikäsittelyjen vaikutusta mikrobitoimintaan sekä öljyhiilivetypitoisuuksien vähenemiseen. Kokeen toivottiin tuottavan tietoa nesteen kierrätyksestä kohdemaassa, käytettävien kemikaalien optimaalisista annostuksista sekä niiden säilymisestä kierrätettävissä liuoksissa.

Koe kesti viisi kuukautta, ja näytteet otettiin kerran kuukaudessa. Näytteiden öljypitoisuudet analysoitiin kaasukromatografisesti ja mikrobimäärä laskettiin 1/5TGY-maljoilta. Sekä maan että poistonesteiden pH-arvoja seurattiin kokeen keston ajan.

Syklodekstriinin havaittiin lisäävän mikrobien määrää, lukuun ottamatta tilanteita, joissa kasvua rajoitti jokin muu tekijä. Kahdessa syklodekstriini-käsittelyssä öljyhiilivetypitoisuudet putosivat neljän kuukauden aikana noin 64 %, kontrollikäsittelyssä 55 % ja kahdessa surfaktantittomassa ravinnekäsittelyssä noin 38 %. Hapettimena käytetyn vetyperoksidin ei todettu valitulla pitoisuudella lisäävän merkittävästi hajoamistehokkuutta, mutta se ei myöskään näyttänyt rajoittavan mikrobien kasvua. Pelkkä nesteen kierrättäminen oli tehokas tapa pienentää hiilivetypitoisuuksia tiettyyn rajaan asti. Kaikilla testatuilla metodeilla puhdistusprosessi lakkasi etenemästä neljän kuukauden jälkeen mahdollisesti raskaampien fraktioiden huonon saatavuuden takia.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste