Yhdessä tekemisen meininki -kehittämishanke : Hollolan kunnan perhepäivähoidon pedagogiikan johtamismallin kehittäminen

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee perhepäivähoidon pedagogiikan johtamista. Perhepäivähoidon johtaminen ja ohjaus on ollut vuosia varsin puutteellista Suomessa. Valtakunnassa on korostunut haasteeksi perhepäivähoidon kehittäminen ja erityisesti sen johtamisen kehittäminen. Tämän opinnäytetyön teoriaosuudessaan käsitellään perhepäivähoidon ohjauksen ja johtamisen kehittymistä pedagogiikan johtamiseen. Yhtenäisen käsitteen käyttö ja määrittely on ollut varsin epäselvää valtakunnassa. Eri lähteissä käytetään muun muassa seuraavia sanoja, pedagoginen johtajuus, pedagoginen johtaminen ja pedagogiikan johtaminen. Työn alkuosuudessa käytetään edellä mainittuja termejä lähteiden mukaisesti kuitenkin tarkoittaen lähes samaa johtamisasiaa. Työn loppuosuudessa käytetään yhtä termiä, pedagogiikan johtaminen. Pedagogiikan johtamista tarkastellaan osaamisen johtamisen näkökulmasta. Siirtyminen pedagogiikan johtamiseen haastaa samalla työyhteisön ja koko organisaation johtamiskulttuurin muutokseen. Pedagogiikan johtamisen rinnalle onkin nostettu ajatus johtamiskulttuurin muutoksesta yksinjohtamisesta vuorovaikutteisempaan jaettuun johtamiseen. Osaamisen johtaminen ei voi tapahtua enää ylhäältä alaspäin toimivana yksin johtamisena. Johtamiseen tarvitaan koko työyhteisön mukaan ottamista. Hoitajan työ on laajentunut ja vaativoitunut sisällöltään ja tarkoitukseltaan. Pedagogiikan johtamisen haasteena onkin osaamisen johtaminen sekä henkilöstön sitoutuminen kollektiiviseen osaamisen ja yhteisvastuullisen päivähoidon palveluiden yhtenäiseen ja hyvään laatuun.

Hollolan kunnan perhepäivähoidossa toteutettiin 1.8.2008 – 31.1.2009 välisenä aikana yhdessä tekemisen meininki- kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena oli laatia yhdessä eri toimijoiden kanssa Hollolan perhepäivähoitoon pedagogiikan johtamisen malli. Menetelmänä käytettiin hybridilaboratoriota. Se on alhaalta ylöspäin etenevä uusi monitoimijaorganisaatioille kehitetty dialoginen kehittämismenetelmä. Hankkeessa saatiin luotua vuorovaikutteinen pedagogiikan johtamismalli, jonka avulla osaamista tarkastellaan kokonaisuutena niin yksilö-, tiimi- kuin koko työyhteisön tasolta. Mallin mukaan hoitajien osaamista suunnitellaan, havainnoidaan ja kehitetään kokonaisuutena yhdessä vuoropuheluna kaikkia sitä koskettavien osapuolien kanssa. Hollolassa pedagogiikan johtamiseen voidaan siirtyä vain yhdessä tekemällä ja lisäämällä vuorovaikutusta ja jaettua johtajuutta koko varhaiskasvatuksen kentällä. Kehittämismenetelmänä osallistava ja vuorovaikutteinen koko työyhteisön mukaan ottava menetelmä soveltui hyvin perhepäivähoidon kehittämiseen.

This thesis deals with family day-care pedagogical leadership. The leadership of family day-care and its supervision has been inadequate for many years. In Finland the development of family day-care and especially its leadership has been emphasized as a big challenge. The theory part of this thesis deals with the development of supervision and leadership of family day-care into leadership of pedagogy. The exercise of cohesive concept and definition has been more or less vague in the country. In various sources words like pedagogical managership, pedagogical leadership and leading the pedagogy are used. In the first part of the work the aforementioned terms are being used in compliance with the sources. In the final part of the work just one term is being used, leading the pedagogy. Leading the pedagogy is reviewed from knowledge management point of view. Moving to leading the pedagogy challenges at the same time the whole organisation and the change of the managership culture of the organisation.

Along leading the pedagogy it has been raised a thought of changes in leadership culture from single-handed leadership to a more communicative shared leadership. Leading the know-how cannot anymore take place as a single-handed leadership from the top to the bottom. The whole organisation has to be engaged with the leadership. The work of a childminder has expanded and become more demanding in contents and meaning. The challenge to leading the pedagogy leadership will be the leadership of expertise and the workforce commitment for collective know-how and shared responsibility for uniform and good quality childcare services.

Between 1.8.2008 – 31.1.2009 Hollola Council carried out a “Yhdessä tekemisen meininki”, “Spirit of Doing together”, development project. The main aim of the project was to make a frame work for leading the pedagogy-method in Hollola between various parties. The method used was a hybrid laboratory. This is a bottom to top dialogical development method for a multi-operational organisation. Through this project an interactive pedagogical leadership model was created, whereby skills and expertise were viewed as an aggregate at all levels, an individ-ual/team and the whole organisation alike. In accordance with this model the know-how of childminders is planned, observed and developed as an aggregate and dialogue between all parties involved. In Hollola moving to leading the pedagogy-thinking will only be possible through doing together and by adding the interaction and shared leadership in the field of early childhood education. As a de-velopment method this participative and interactive model that involves all parties of the organisation suited well to develop family day-care.