Maatalousluonnon monimuotoisuus : luonnon monimuotoisuuskartoitus : Koulutuskeskus Salpauksen opetusmaatila

Abstract

Opinnäytteen aihe on maatalousluonnon monimuotoisuus, siihen liittyvät keskeiset sopimukset ja tukipoliittiset linjaukset sekä erilaisten viljelytoimien ja tuotantomuotojen vaikutus. Tämän työn keskeinen osa oli luonnon monimuotoisuuskartoituksen tekeminen Koulutuskeskus Salpauksen opetusmaatilalle.

Tutkimuksessa havaittiin, että viljelymenetelmät, tuotantosuunta, tuotannon tehokkuus ja maataloustuen linjaukset (tärkeimpänä ympäristötuki) ovat keskeisiä maaseutuluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Maastokartoituksessa ilmeni, ettei ko. opetusmaatilan alueella sijaitse valtakunnallisesti tai edes alueellisesti merkittäviä luonnon monimuotoisuuskohteita. Alueellisesti merkittävä luontoarvo on oppilaitoksen ja Päijänteen väliin jäävällä harjulla, joka on pohjavesialuetta. Tilalla ei ole luonnon laitumia, hakamaita, ahoja, katajalaitumia tai muita perinnebiotooppeja. Opetusmaatilan maat ovat hyvin hoidettuja, ja niiden kasvukunto ja viljavuus on erinomainen. Tilalta löytyy kohteita, jotka voidaan määritellä luonnon monimuotoisuuskohteiksi. Näissäkin kohteissa (kuten avoimissa valtaojanpientareissa) lajisto on melko yksipuolista ravinteikkalla mailla viihtyvistä kookkaista ja varjostavista lajeista johtuen.

Maastokartoituksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että opetusmaatilan peltojen viljavuus sekä luontainen että lannoitteiden käytöstä johtuva ja torjunta-aineiden tehokas käyttö ovat vähentäneet monimuotoisuutta. Tilan kokonaisuutta ajatellen yksipuolistava tekijä on myös viljeltävien kasvilajien suhteellisen pieni vaihtelu ja maidontuotantoon keskittynyt kotieläintuotanto.

Tilan monimuotoisuuskohteiden hoitoa tehostamalla voidaan lajirunsautta todennäköisesti lisätä (esim. niitto, harvennus, leveämmät suojakaistat), mutta ei ole tarkoituksen mukaista yrittää köyhdyttää hyviä maita. Keinotekoisia perinnebiotooppeja ei maille kannata yrittää perustaa. Viljelykasvien lajivalikoiman kasvattaminen olisi opetuksenkin kannalta parempi vaihtoehto tilan maiden parempaan hyödyntämiseen ja agrobiodiversiteetin rikastuttamiseen.

The subject of this study is the biodiversity of agricultural nature including the lines of support politics and the impacts of different agricultural activities and production methods to biodiversity.

During the study, it was discovered that the production methods, the production sector, the efficiency of production and the lines of agricultural support (mainly environment support) are the most significant factors impacting the biodiversity of agricultural nature. The field surveying showed that there are not nationally or even locally significant biodiversity objects in the teaching farm of Salpaus. Locally important nature value is on the hogback between the teaching farm and lake Päijänne. It is also a ground water area. There are no nature pastures, pasturages, open fields, juniper pastures, or any other tradition biotopes in the farm area. The lands of the teaching farm are farmed well and their fertility is very good. There are still some areas, which can be defined as agrobiodiversity objects. In these areas, like open verges of the main ditches, the species is, however quite barren because of the big and shady species like fireweed ans mugwort, which thrive on the fruitful soils.

From the basis of the field surveys it seems that the fertility, both natural and manuring and also the use of pesticides have diminished the diversity. If we consider the farm as a whole, the relative small variety of plan species and the domestic animal production concentrated to milk production has reduced biodiversity. Diversity of the plant species might be possible to improve by making the management of the biodiversity objects more effective (mowing, cleaning). However, it is no aim to impoverish soil, which is in a good condition. It is not a functional solution to create traditional biotopes artificially. Increasing the selection of crops would, instead, be a better way to enrich the agricultural biodiversity and improve exploitation of the fields. It would also give a support to education.