Ehdonalainen vapauttaminen osana vankeinhoitotyön kehittämistä Kosovossa 1999–2010

Abstract

Ehdonalainen vapauttaminen osana vankeinhoitotyön kehittämistä Kosovossa 1999–2010

Työn tarkoitus on esitellä Kosovon ja Suomen ehdonalaisen vapautumisen järjestelmiä, niiden lähihistoriaa, kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja merkittävimpiä eroja. Jotta työssä esitetyt asiat saavat paremman perspektiivin kerromme lyhyesti Kosovossa vallinneista olosuhteista ja vankeinhoidon yleisestä kehityksestä. Luomme katsauksen tekijöihin ehdonalaisen vapauttamisen taustalla. Näitä ovat muun muassa rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vankimäärän säätely, kustannussäästöjen hakeminen ja progressiivijärjestelmän historia.

Työ perustuu ehdonalaisen vapauttamisen kehitysprosessin esittelyyn Kosovossa ja työnkehittämisen teoria toimii viitekehyksenä. Kehitysprosessin kuvaus pohjautuu omakohtaiseen mukanaoloon; molemmat kirjoittajat ovat työskennelleet Kosovon vankeinhoidon kehittämisen parissa viimeisen vuosikymmenen ajan. Kosovon konfliktin ja NATO:n väliintulon jälkeen vuonna 1999 tyhjästä aloitettu vankeinhoidon uudelleenrakentaminen eteni varsin nopeasti. Samaan aikaan vankimäärä nousi räjähdysmäisesti tuomioistuinten ja poliisin toiminnan tehostuessa. Henkilökunta oli vaikeuksissa kasvavan vankimäärän kanssa kun samalla rakennettiin sekä infrastruktuuria että hallintoa. Henkilökunnan tilanteen helpottamiseksi ja motivointikeinoksi vangeille käynnistettiin ehdonalaisen vapauttamisen kehittäminen ja käyttöönotto. Kehitysprosessin kuvaamisen ohella haluamme kiinnittää huomiota Suomen ja Kosovon ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmien eroihin.

Yksi työn aikana esiin tulleista avainkysymyksistä, on, miksi Suomessa ei ole merkittävästi keskusteltu ehdonalaisen vapauttamisen automaatiosta ja mahdollisista vaihtoehtoisista toimintamalleista. Pidämme ongelmallisena suomalaista ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmää erityisesti siinä mielessä, että täytäntöönpanoviranomaisella on kohtuuttoman suuri valta määrätä suoritettavan vankeusrangaistuksen pituudesta. Kun tähän vielä lisätään uutena elementtinä koevapaus, on alun perin tuomioistuimen mittaamasta rangaistuksesta muodostunut täysin eripituinen rangaistus. Koevapauden myöntämisprosessi on mielestämme sinällään käyttökelpoinen kokonaisuus, koska siinä on pohjalla perusteellinen suunnittelu ja kartoitustyö ennen päätöksen tekoa.

Conditional Release as a part of development of correctional work in Kosovo 1999–2010

The purpose of this thesis was to present prisoners’ Conditional Release systems in Kosovo and Finland, the past developments, some of the key factors that have influenced the development and the most significant differences between the two systems. In order to provide better perspective and view for the current situation, a part of the presentation describes and draws a picture of general environment in Kosovo and the circumstances to the recent developments of Correctional Services in Kosovo. Specific attention is paid to some elements that have input for the system when granting a prisoner conditional release, such as effecting the individual criminal’s behaviour, adjusting the number of prisoners in the prisons, budgetary savings and the methodologies of progressive regime’s.

This thesis was based on the Conditional Release system’s development process in Kosovo. This process was linked to the developmental work research that served this study as a theoretical framework. The description of this development process is based on the writers own involvement to progressively improve the Correctional Service in Kosovo over the last decade. After the conflict and NATO intervention in Kosovo 1999 the correctional service was to be created and established almost from nothing. The rebuilding of the service took place relatively fast. Meantime the prisoner population increased rapidly as the work of the Police and Courts became more effective. The correctional staff were in a difficult position due to the ever increasing number of prisoners and also the ongoing rebuilding of institutions and services. To ease the pressure from the staff and to provide prisoners some benefits the process to create and implement the Conditional Release system for the prisoners was initiated. The attention is drawn to the differences between the systems in both Finland and Kosovo in addition to describing the development process.

One of the key questions that the study has revealed, is why there has not been serious consideration of changing the automatically granted conditional release and to consider alternative procedures in the Finnish Corrections. The Conditional Release system is seen as a challenging tool for the execution of the sentences since it extends the authority of the prison management to decide the length of the time to be served in the prisons in Finland. Taking into consideration recently implemented supervised probationary freedom the original prison sentence determined by the court is just an irrelevant figure on the verdict. However, the process of assessing the prisoner’s readiness for the probationary freedom is a most workable and useful tool for the preparation of the prisoner for his/her release.