Ehdonalainen vapauttaminen osana vankeinhoitotyön kehittämistä Kosovossa 1999–2010
Hokkanen, Marko; Melkko, Anu (2010)
Hokkanen, Marko
Melkko, Anu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110214095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110214095
Tiivistelmä
Ehdonalainen vapauttaminen osana vankeinhoitotyön kehittämistä Kosovossa 1999–2010
Työn tarkoitus on esitellä Kosovon ja Suomen ehdonalaisen vapautumisen järjestelmiä, niiden lähihistoriaa, kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja merkittävimpiä eroja. Jotta työssä esitetyt asiat saavat paremman perspektiivin kerromme lyhyesti Kosovossa vallinneista olosuhteista ja vankeinhoidon yleisestä kehityksestä. Luomme katsauksen tekijöihin ehdonalaisen vapauttamisen taustalla. Näitä ovat muun muassa rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vankimäärän säätely, kustannussäästöjen hakeminen ja progressiivijärjestelmän historia.
Työ perustuu ehdonalaisen vapauttamisen kehitysprosessin esittelyyn Kosovossa ja työnkehittämisen teoria toimii viitekehyksenä. Kehitysprosessin kuvaus pohjautuu omakohtaiseen mukanaoloon; molemmat kirjoittajat ovat työskennelleet Kosovon vankeinhoidon kehittämisen parissa viimeisen vuosikymmenen ajan. Kosovon konfliktin ja NATO:n väliintulon jälkeen vuonna 1999 tyhjästä aloitettu vankeinhoidon uudelleenrakentaminen eteni varsin nopeasti. Samaan aikaan vankimäärä nousi räjähdysmäisesti tuomioistuinten ja poliisin toiminnan tehostuessa. Henkilökunta oli vaikeuksissa kasvavan vankimäärän kanssa kun samalla rakennettiin sekä infrastruktuuria että hallintoa. Henkilökunnan tilanteen helpottamiseksi ja motivointikeinoksi vangeille käynnistettiin ehdonalaisen vapauttamisen kehittäminen ja käyttöönotto. Kehitysprosessin kuvaamisen ohella haluamme kiinnittää huomiota Suomen ja Kosovon ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmien eroihin.
Yksi työn aikana esiin tulleista avainkysymyksistä, on, miksi Suomessa ei ole merkittävästi keskusteltu ehdonalaisen vapauttamisen automaatiosta ja mahdollisista vaihtoehtoisista toimintamalleista. Pidämme ongelmallisena suomalaista ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmää erityisesti siinä mielessä, että täytäntöönpanoviranomaisella on kohtuuttoman suuri valta määrätä suoritettavan vankeusrangaistuksen pituudesta. Kun tähän vielä lisätään uutena elementtinä koevapaus, on alun perin tuomioistuimen mittaamasta rangaistuksesta muodostunut täysin eripituinen rangaistus. Koevapauden myöntämisprosessi on mielestämme sinällään käyttökelpoinen kokonaisuus, koska siinä on pohjalla perusteellinen suunnittelu ja kartoitustyö ennen päätöksen tekoa.
Työn tarkoitus on esitellä Kosovon ja Suomen ehdonalaisen vapautumisen järjestelmiä, niiden lähihistoriaa, kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja merkittävimpiä eroja. Jotta työssä esitetyt asiat saavat paremman perspektiivin kerromme lyhyesti Kosovossa vallinneista olosuhteista ja vankeinhoidon yleisestä kehityksestä. Luomme katsauksen tekijöihin ehdonalaisen vapauttamisen taustalla. Näitä ovat muun muassa rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vankimäärän säätely, kustannussäästöjen hakeminen ja progressiivijärjestelmän historia.
Työ perustuu ehdonalaisen vapauttamisen kehitysprosessin esittelyyn Kosovossa ja työnkehittämisen teoria toimii viitekehyksenä. Kehitysprosessin kuvaus pohjautuu omakohtaiseen mukanaoloon; molemmat kirjoittajat ovat työskennelleet Kosovon vankeinhoidon kehittämisen parissa viimeisen vuosikymmenen ajan. Kosovon konfliktin ja NATO:n väliintulon jälkeen vuonna 1999 tyhjästä aloitettu vankeinhoidon uudelleenrakentaminen eteni varsin nopeasti. Samaan aikaan vankimäärä nousi räjähdysmäisesti tuomioistuinten ja poliisin toiminnan tehostuessa. Henkilökunta oli vaikeuksissa kasvavan vankimäärän kanssa kun samalla rakennettiin sekä infrastruktuuria että hallintoa. Henkilökunnan tilanteen helpottamiseksi ja motivointikeinoksi vangeille käynnistettiin ehdonalaisen vapauttamisen kehittäminen ja käyttöönotto. Kehitysprosessin kuvaamisen ohella haluamme kiinnittää huomiota Suomen ja Kosovon ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmien eroihin.
Yksi työn aikana esiin tulleista avainkysymyksistä, on, miksi Suomessa ei ole merkittävästi keskusteltu ehdonalaisen vapauttamisen automaatiosta ja mahdollisista vaihtoehtoisista toimintamalleista. Pidämme ongelmallisena suomalaista ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmää erityisesti siinä mielessä, että täytäntöönpanoviranomaisella on kohtuuttoman suuri valta määrätä suoritettavan vankeusrangaistuksen pituudesta. Kun tähän vielä lisätään uutena elementtinä koevapaus, on alun perin tuomioistuimen mittaamasta rangaistuksesta muodostunut täysin eripituinen rangaistus. Koevapauden myöntämisprosessi on mielestämme sinällään käyttökelpoinen kokonaisuus, koska siinä on pohjalla perusteellinen suunnittelu ja kartoitustyö ennen päätöksen tekoa.